Aikataulu: Reaaliaikaiset läsnäolovelvolliset verkkoluennot seuraavasti:

Perjantai 30.10.2026 klo 16.30–20
Mimmu Rankanen, Päivi Pylvänäinen, Taru Koivisto ja Silja Mäki

Lauantai 31.10.2026 klo 9–16
Mimmu Rankanen (klo 9–10.30), Taru Koivisto (klo 10.45–12.15), Silja Mäki (klo 12.45–14.15) ja Päivi Pylvänäinen (klo 14.30–16

Perjantai 13.11.2026 klo 16.30–20
Sanna Pikku-Pyhältö

Lauantai 14.11.2026 klo 9–16
Mimmu Rankanen (klo 9–12) ja Silja Mäki (klo 13–16)

Perjantai 15.1.2027 klo 16.30–20
Silja Mäki

Lauantai 16.1.2027 klo 9–16
Liisa Jaakonaho (klo 9–12) ja Liisa Pesonen (klo 13–16)

Perjantai 29.1.2027 klo 16.30–20
Taru Koivisto

Lauantai 30.1.2027 klo 9–16
Päivi Pylvänäinen (klo 9–12) ja Taru Koivisto (klo 13–16)

Lauantai 13.2.2027 klo 9–16
Mimmu Rankanen, Päivi Pylvänäinen, Taru Koivisto ja Silja Mäki

Lisäksi opiskelijat tapaavat etäyhteydellä omissa pienryhmissään 16.1.–12.2.2027 välisenä aikana (90–120 min) ja esittelevät oman loppuesseensä ideaa.
Esseetehtävän palautuspäivä: 26.2.2027.
Opintojakson kokonaisuuden vastuuopettajana toimii Päivi Pylvänäinen.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suorittanut opiskelija

• ymmärtää eri taideterapioita yhdistäviä ja erottavia tekijöitä
• tiedostaa taiteiden terapeuttiseen käyttöön liittyviä eettisiä kysymyksiä
• hahmottaa taiteen terapeuttisen käytön ja taideterapioiden suhteita.

Sisältö: Opintojaksolla perehdytään eri taideterapioihin ja niiden taustalla vaikuttaviin erilaisiin ihmiskäsityksiin ja taidekäsityksiin, sekä käsitellään eri taiteille ominaisia ja yhteisiä terapeuttisia tekijöitä ja toiminnan eettisiä kysymyksiä eri näkökulmista kuten diversiteetin, inkluusion ja toiminnan saavutettavuuden kannalta. Taiteen terapeuttisen käytön eettisyyttä tarkastellaan myös ammatillisten rajojen, tunnetason vuorovaikutuksen, henkilökohtaisen haavoittuvuuden, turvattomuuden ja turvallisuuden näkökulmista.

Opintojaksolla käsitellään myös taideterapioiden suhdetta taiteen ja hyvinvoinnin kenttään, yhteisötaiteeseen sekä taidepedagogiikkaan niin tutkimuksen kuin erilaisten toimintaympäristöjen ja työskentelykäytäntöjen näkökulmista. 

Toteutustavat: Verkko-opiskelu: luennot, kokemukselliset demonstraatiot ja työpajat. Itsenäinen opiskelu: omakohtainen työskentely (kirjallisuuteen perehtyminen, reflektiivinen pienryhmätyöskentely, sekä omia kokemuksia reflektoivat taiteelliset ja kirjalliset oppimistehtävät).

Opinnot toteutetaan yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan ja Tampereen kesäyliopistojen kanssa.

Suoritustavat: Osallistuminen opetukseen, kirjallinen esseetehtävä ja ryhmätyöt. Opintojakson vastuuopettaja arvioi tehtävät.

Haku opintoihin: Opintoihin on rajattu osallistujamäärä, ja paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Opintojen toteutuminen vahvistetaan mahdollisimman pian viimeisen ilmoittautumispäivän 8.10.2026 jälkeen. Opinnot toteutuvat, mikäli ilmoittautuneita on riittävästi.

Haku motivaatiokirjeellä (yksi A4). Motivaatiokirjeen kysymykset ovat:

• Kirjoita hakemuksen alkuun nimesi ja yhteystietosi.
• Kerro taustastasi, opinnoistasi ja työkokemuksestasi lyhyesti.
• Mitä odotat oppivasi tällä kurssilla?
• Miten toivot voivasi tulevaisuudessa hyödyntää tällä kurssilla oppimaasi?
• Suunnitteletko tai olisitko kiinnostunut jatkamaan taideterapian opiskelua pitemmälle tämän johdantokurssin jälkeen? Kyllä/en

Vastaa kysymyksiin selkeästi ja liitä hakemus ilmoittautumislomakkeelle tiedostona. Hakemuksen käsittelyn jälkeen saat vielä vahvistuksen opintoihin hyväksymisestä sähköpostiisi ennen opintojen alkua.

Oppimateriaali: 

Anttila, E. (2013). Koko koulu tanssii! Kehollisen oppimisen mahdollisuuksia kouluyhteisössä. [The entire school dances! The possibilities of embodied learning in a school community]. Theatre Academy Helsinki: Acta Scenica 37.

Fancourt, D. & Finn, S. (2019). What is the Evidence on the Role of the Arts in Improving Health and Well-Being? A Scoping Review. Copenhagen: WHO Regional Office for Europe; Health Evidence Network (HEN) Synthesis Report 67.

Jones, P. (2005). The Arts Therapies. A Revolution in Healthcare. Hove: Brunner Routledge.

Karkou, V. & Sanderson, P. (2006). Arts Therapies. A Research Based Map of the Field. London: Elsevier.

Karkou, V., Sajnani, N., Orkibi, H., Groarke, J.M., Czamanski-Cohen, J., Panero, M.E., Drake, J., Jola, C., and Baker, F.A.  (2022). Editorial: The Psychological and Physiological Benefits of the Arts. Front. Psychol. 13:840089. doi: 10.3389/fpsyg.2022.840089

Malchiodi, C. (toim.) (2011). Ilmaisuterapiat. Kuopio: Unipress.

Pylvänäinen, P., Hyvönen, K., ym. (2021). Ryhmämuotoinen tanssi-liiketerapia kuntoutusmuotona masennuspotilaille : Satunnaistettu kontrolloitu tutkimus. Kela, Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia ; 157. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202102033575

Shafir, T., Orkibi, H., Baker, F. A., Gussak, D., and Kaimal, G. (2020). Editorial: The State of the Art in Creative Arts Therapies. Front. Psychol. 11:68. doi: 10.3389/fpsyg.2020.00068

Stern, D. (2010). Forms of Vitality. Exploring Dynamic Experience in Psychology, the Arts, Psychotherapy, and Development. Oxford University Press.

Arviointi: Opintojakso arvioidaan asteikolla hyväksytty - hylätty.

Opintojakso on Kymenlaakson kesäyliopiston avointa yliopisto-opetusta, jonka vastaava yliopisto on Taideyliopisto. Lisätietoja opintojaksosta löydät Taideyliopiston opinto-oppaasta. Koulutus toteutetaan yhteistyössä kesäyliopistoverkoston kanssa.

Oikeus muutoksiin pidätetään.

Tämä käytännönläheinen koulutus antaa sinulle selkeät työkalut ja varmuutta tapahtumatuotantoon alusta loppuun. Opit jäsentämään ideat toimiviksi kokonaisuuksiksi ja toteuttamaan tapahtumat hallitusti esim. yhdistystoiminnassa, hankkeissa, kylätoimikunnissa, vapaaehtoistyössä tai muissa harrastusryhmissä.

Aikataulu ja toteutus

Koulutus toteutetaan viikonlopun mittaisena kokonaisuutena Kymenlaakson kesäyliopistossa, Hovioikeudenkatu 6, Kouvola.

Lauantai 28.11.2026 klo 10–15
Sunnuntai 29.11.2026 klo 10–15

Sisältö

Lauantai:

• Mitä tapahtumatuotanto on
• Tavoitteet ja kohderyhmät
• Tapahtuman suunnittelu
• Budjetointi ja rahoitus
• Kumppanit ja yhteistyöverkostot

Sunnuntai:

• Markkinointi ja viestintä
• Vapaaehtoisten johtaminen
• Riskienhallinta ja turvallisuus
• Tapahtumapäivän johtaminen
• Arviointi ja raportointi

Koulutuksen aikana osallistujat laativat oman tapahtumasuunnitelman, jota voi hyödyntää suoraan käytännön toiminnassa.

Osaamistavoitteet

Koulutuksen jälkeen osallistuja

• ymmärtää tapahtumatuotannon keskeiset vaiheet ja kokonaisuuden  
• osaa suunnitella tavoitteellisen ja toteuttamiskelpoisen tapahtuman  
• tunnistaa budjetoinnin ja rahoituksen perusteet  
• osaa huomioida viestinnän, turvallisuuden ja riskienhallinnan keskeiset näkökulmat  
• kykenee arvioimaan ja kehittämään tapahtumatoimintaa

Kouluttaja

Musiikin tohtori sekä kulttuurituottaja AMK Tomas Järvinen. Hän on tuottanut uransa aikana yli 600 tapahtumaa, festivaalia, koulutusta, seminaaria, konserttia ja kulttuuritilaisuutta sekä johtanut useita kulttuuri-, koulutus- ja järjestöorganisaatioita. Koulutus perustuu käytännön kokemuksiin ja konkreettisiin esimerkkeihin suomalaiselta kulttuuri- ja tapahtumakentältä.

Oikeus muutoksiin pidätetään.

Koulutuksessa syvennytään vakauden ja turvan vahvistamiseen, voimavarojen tunnistamiseen sekä asiakkaan toipumisen ja toimijuuden tukemiseen. Lisäksi koulutuksessa tarkastellaan ammattilaisen roolia seksuaaliväkivaltateeman äärellä, työn mahdollisesti aiheuttamaa kuormitusta sekä keinoja oman hyvinvoinnin ja työssä jaksamisen tukemiseen.

Aikataulu ja toteutus: perjantaina 13.11.2026 klo 9–12. Koulutus toteutetaan vuorovaikutteisena ja reaaliaikaisena verkkokoulutuksena. Osallistuminen edellyttää toimivaa verkkoyhteyttä sekä mahdollisuutta käyttää kameraa ja mikrofonia.

Kouluttaja: FT, Kliininen seksologi (NACS) Maria Vihlman

Koulutuksen sisältö

Koulutuksessa käsitellään seuraavia aihealueita

• seksuaaliväkivalta ilmiönä
• seksuaaliväkivaltaa kokeneen kohtaamisen periaatteet
• psykofyysisen turvan ja vakauden vahvistaminen
• asiakkaan voimavarojen tunnistaminen ja tukeminen
• asiakkaan toipumisen ja toimijuuden vahvistaminen
• ammattilaisen rooli, rajat ja vastuu
• työn kuormittavuus ja ammattilaisen hyvinvoinnin tukeminen.

Koulutuksesta saat

• ymmärrystä seksuaaliväkivallasta
• varmuutta seksuaaliväkivaltaa kokeneen kohtaamiseen
• konkreettisia työvälineitä asiakastilanteisiin
• tietoa traumainformoidusta työotteesta ja sen soveltamisesta
• keinoja oman jaksamisen ja ammatillisen hyvinvoinnin tukemiseen.

Kouluttajan esittely

FT, sosionomi (AMK) Maria Vihlman on kliininen seksologi (NACS), työnohjaaja (STOry) ja yksilöpsykoterapiakoulutettava (Itä-Suomen yliopisto). Hän on työskennellyt pitkään seksuaalisten rajojen rikkomista kokeneiden kanssa.

Marian koulutuksissa yhdistyvät tutkimusperustainen tieto, vahva käytännön asiakastyön kokemus sekä konkreettiset näkökulmat ja työvälineet, jotka auttavat ammattilaisia kohtaamaan haastaviakin tilanteita turvallisesti ja omaan osaamiseensa luottaen.

Oikeus muutoksiin pidätetään.

Psykiatri Milton H. Erickson (1901–80) oli amerikkalainen psykiatri ja hypnoterapeutti, joka tuli tunnetuksi ympäri maailmaa. Hän piti kuuluisaa potilasvastaanottoa läpi elämänsä. Lisäksi hän koulutti lukuisia ammattilaisia 1960- ja 70-luvuilla omaan työskentelytapaansa, joka toimi myös pohjana ratkaisukeskeisen psykoterapian kehitykselle. ”Ericksonilainen hypnoosi” eroaa perinteisestä kouluhypnoosista hieman lähestymistavaltaan. Se on hyvin kunnioittava, asiakkaan omaa oppimista ja -voimavaroja korostava tapa, joka on työskentelyltään läpinäkyvää ja asiakasta arvostavaa.

Aika ja paikka: perjantai-lauantai 6.-7.11.2026 klo 9.00-15.30, Kymenlaakson kesäyliopisto, Hovioikeudenkatu 6, Kouvola.

Sisältö

Käytännönläheinen koulutus sisältää esimerkkejä ja harjoituksia sekä tarpeellisen määrän teoriaa. Opetuksessa käydään rinnakkain teoriaa ja käytäntöä, mutta painotus on käytännön taidon oppimisella. Runsaasti aikaa käytetään pariharjoituksiin, joissa opitaan askel askeleelta perustaito. Koulutuksessa opitaan yksi malli, joka on sovellettavissa erilaisten ongelmien hoitoon.

Koulutuksessa opit mm. seuraavaa

• Mitä on hypnoosi ja ”Ericksonilainen hypnoosi”
• Minkälaisiin tilanteisiin sitä voisi käyttää
• Milloin hypnoosia ei pidä käyttää
• Kaksi perustapaa tehdä Ericksonilaista hypnoosia

Koulutukseen voidaan ottaa enintään 20 henkilöä.

Kouluttaja: Dan Lundberg, psykoterapeutti (ET), työnohjaaja ja kouluttajapsykoterapeutti (VET)

Lundberg toimii kouluttajana Lyhytterapiainstituutissa opettaen tulevia terapia-alan ammattilaisia. Hän toimii myös psykoterapiaopiskelijoiden työnohjaajana sekä tarjoaa työnohjauspalveluita Kymenlaaksossa. Hän on käyttänyt omassa asiakastyössään hypnoosia hoidon apuvälineenä. Lundberg käyttää mieluummin termiä ”keskittymisharjoitus” kuin sanaa ”hypnoosi.” Keskittymisharjoitus on hyvin kuvaava ilmaus ja kertoo oikeastaan paremmin, mistä on kysymys. Hän on pitänyt useita hypnoosikoulutuksia ja ne ovat olleet suosittuja.

Oikeus muutoksiin pidätetään.

Sovittelulla tarkoitetaan vastuullista ja aktiivista ristiriitojen ja konfliktien ratkaisuprosessia. Tässä koulutuksessa opitaan ratkaisukeskeisen sovittelun perusteet ja harjoitellaan käytännössä vähintään yksi todellinen sovitteluprosessi. 

Koulutukseen sisältyy käytännön sovitteluharjoittelua, jolloin osallistujille syntyy aito omakohtainen kokemus ainakin yhden sovitteluprosessin läpiviemisestä. Koulutuksessa kirkastetaan eri osapuolten roolit ja vastuut sovittelun läpiviemisessä.

Aikataulu: 17.11. ja 14.12.2026 sekä 20.1., 17.2., 23.3., 28.4. ja 25.5.2027 klo 9-16.

Koulutuksen toteutus ja rakenne

Koulutus sisältää 7 seminaaripäivää, jotka toteutetaan verkkovälitteisesti ja reaaliaikaisesti. Luentoja ei tallenneta. Koulutuksessa on käytössä Moodle-verkko-oppimisympäristö.

Koulutukseen sisältyy vertaisryhmätyöskentelyä koulutuspäivien ulkopuolella. Opiskelija lukee koulutuksen aikana myös kirjallisuutta ja reflektoi lukemaansa. Koulutuksessa opiskelija vie läpi omakohtaisen sovitteluprosessin ja reflektoi sovitteluprosessin.

Opintopisteiden (15 op) muodostuminen:

• 7 seminaaripäivää ja niihin valmistautuminen 3,5 op
• Vertaisryhmätapaamiset (á 2 t) ja niihin valmistautuminen 1 op
• Työyhteisösovitteluun liittyvän kirjallisuuden lukeminen (250 sivua) ja luetun reflektointi ja paritutorointi 8 op
• Omakohtainen sovittelu-casen reflektointi 2,5 op

Osaamistavoitteet

Osallistujalla on koulutuksen jälkeen perusvalmiudet sovittelun fasilitoimiseen.

Sovitteluprosessin vetämisessä opit rakentamaan avoimia ja turvallisia keskustelufoorumeita henkisesti raskaiden ihmissuhdekonfliktien keskellä. 

Koulutuksen käytyäsi osaat:

• kertoa restoratiivisen ja ratkaisukeskeisen sovitteluprosessin periaatteet
• soveltaa avoimen kunnioittavaa työotetta, jossa kaikki osapuolet voivat tulla kuulluiksi
• käyttää erilaisia sovittelumenetelmiä sovitteluprosessien läpiviemiseksi
• kuvailla työyhteisökonfliktien syntymekanismeja
• tunnistaa omat tunneimpulssit sovitteluprosessien aikana
• hallita omia tunteita tarkoituksenmukaisesti sovitteluprosessin aikana
• käyttää oikea-aikaisia ja kuhunkin tilanteeseen sopivia menetelmiä
• soveltaa oppimaasi oikeaan tilanteeseen, jossa pyritään viemään konfliktitilanne aidosti toimivaan ratkaisuun.

Kouluttajat

Koulutuksen johtana toimii Sirkku Ruutu, psykologi (PsM), opettaja (KM), ratkaisukeskeinen kouluttajapsykoterapeutti (Valvira, Kela, VET), kognitiivinen lyhytterapeutti (Kela), johdon ja esimiesten työnohjaaja (MIF, STOry), sovittelija, tietokirjailija (AlmaTalent), MCC-coach (ICF). Sirkku on kouluttanut tuhansia ammattilaisia ratkaisukeskeisyydestä, kirjoittanut monipuolisesti tietokirjoja työyhteisön kehittämisen metodeista ja toiminut sovittelijana sekä julkisella että yksityisellä sektorilla.

Muita kouluttajia (muutokset mahdollisia):

Tuula Kaitsaari
Tuula on valtiotieteiden tohtori sekä laillistettu sosiaalityöntekijä ja erikoissairaanhoitaja. Hän on työskennellyt  työyhteisösovittelijana vuodesta 2012 alkaen sekä on tutkinut työyhteisösovittelua.  Tuulan vuonna 2022 julkaistu väitöskirja käsittelee restoratiivista työyhteisösovitteluprosessin arviointia, työhyvinvointi- ja muutoskokemuksia. Tuulan koulutusosaaminen perustuu tutkittuun tietoon sekä käytännönläheiseen ohjaukseen ja muutosten motivointiin.

Eveliina Salonen
Teologian ja oikeustieteen maisteri, varatuomari, työyhteisösovittelija, coach (PCC)

Ismo Saario
KM, työyhteisösovittelija, hyvinvoinnin kehittämispäällikkö, Turun yliopisto

Seppo Koskinen
Emeritusprofessori, työoikeuden professori, sovittelujuridiikan asiantuntija

Koulutuksen sisältö

Päivä 1

• Orientointi opintoihin
• Ratkaisukeskeisyys sovitteluprosessissa
  • Ratkaisukeskeisyyden ja voimavarakeskeisyyden perusteet sovittelussa
  • Sovitteluprosessin eteneminen 
  • Oppimisen mahdollistaminen konflikteissa
  • Motivoiva haastattelu
• Sovitteluharjoituksia

Päivä 2

• Restoratiivisen sovittelun perusteet
  • Konfliktin omistajuus
  • Konfliktien juurisyitä
  • Konfliktit oppimisprosesseina
  • Sovittelijan puolueettomuus
  • Ratkaisun etsiminen osapuolten ehdoilla 
  • Kommunikaation mahdollistaminen
  • Näkökulmien avartaminen
  • Erilaisten tulkintojen käsittely
  • Avoin ja kunnioittava keskustelukulttuuri ja eri näkemysten kuuleminen
  • Sovinnon tekemisen mahdollistaminen ja onnistumisen mahdollistaminen
  • Yhteisvastuu
  • Muutosten seuranta
• Sovitteluharjoituksia

Päivä 3

• Käytännön kokemuksia sovitteluprosesseista: sopimukset, työparityöskentelyn onnistumisen varmistaminen, sovittelun psykologiset haasteet ja sudenkuopat, sovitteluun valmistautuminen, epäonnistumisista oppiminen.
• Vuorovaikutusdynamiikan perusteet
  • Luottamuksen rakentaminen
  • Inhimillisten tunteiden ja huolien huomiointi
  • Pelkojen ja defenssien merkitys
  • Mentalisaatiokyvyn edistäminen sovitteluprosessin aikana
  • Kollektiivisen viisauden ja systeemin hyödyntäminen sovittelun aikana
  • Sovittelun psyykkiset vaikutukset
• Sovitteluharjoituksia

Päivä 4

Sovittelu osana laajempaa muutosprosessia

• Varhaisen tuen periaatteet ja varhaisesti tukevan työkulttuurin rakentuminen
• Muut ohjausmuodot sovittelun jatkeena: työnohjaus, coaching, terapeuttiset interventiot
• Työparityöskentely

Päivä 5

• Sovittelijaksi kasvaminen
  • Omat vahvuudet ja sudenkuopat
  • Työyhteisösovittelijan arvot
  • Epäonnistumisista oppiminen 
  • Sovittelusimulaatiot
  • Oman sovitteluprosessin valmistelu, läpivienti ja reflektointi
• Sovitteluharjoitusten workshop

Päivä 6

Sovittelun workshop-päivä, johon osallistujat tuovat omia tapausselostuksiaan.

Päivä 7

Oman sovittelijaidentiteetin reflektointi ja itsetuntemus.

Arviointi

Koulutus arvioidaan hyväksytty / hylätty asteikolla. Arviointi perustuu osaamistavoitteiden saavuttamiseen. Hyväksytty osaaminen edellyttää riittävää tietoperustan hallintaa ja sen soveltamista. Koulutuksen hyväksytysti suorittaminen edellyttää seminaaripäiviin ja vertaisryhmätapaamisiin sekä parituutorointiin osallistumista.

Koulutukselle on määritelty osaamistavoitteet, joiden pohjalta opiskelijan opintosuorituksen arviointi tapahtuu. Opiskelijan suostumuksella hänen suoritustietonsa voidaan tallentaa Oma opintopolun KOSKI-palveluun, joka on Opetushallituksen ylläpitämä tietovaranto. Tällöin koulutuksessa hankittu osaaminen on tunnistettavissa ja tunnustettavissa myöhemmissä opinnoissa tai työelämässä.

***

Osallistumismaksu 1900 euroa on mahdollista maksaa useammassa erässä.

Oikeus muutoksiin pidätetään.