2020-2021 Psykologian aineopinnot 35 op (UEF)

  • Ajankohta: 01.09.2020 - 31.07.2022
  • Koulutuspaikka: Kymenlaakson kesäyliopisto, verkko-opinnot
  • Luennoitsija: UEF
  • Ilmoittautuminen päättyy: 30.04.2021
  • Hinta: 195 € + Itä-Suomen yliopiston avoimen yliopiston maksu 320 €

Tapahtuman kuvaus

Opintojen aloitusinfo: 9.9.2020 klo 16.30-18.00

Opintojen tukena yleistuutori: 29.9., 27.10., 17.11., 8.12. klo 16.30-18.00

Tapahtuman kuvaus

Psykologian aineopintojen opiskelu tapahtuu joustavina etäopiskeluun soveltuvina monimuoto-opintoina ja opinnot voi aloittaa milloin tahansa ympäri vuoden. Suoritustapoina ovat pääasiassa oppimistehtävät ja kirja/verkkotentit. 

Edeltävät opinnot    
Perusopinnot 25 op tulee olla suoritettu ennen aineopintoihin ilmoittautumista. 

Psykologian aineopintokokonaisuus koostuu seuraavista pakollisista (25 op) ja valinnaisista (10 op) opintojaksoista:

Pakolliset opintojaksot (25 op):
2240256 Persoonallisuuspsykologia (5 op) 
2240226 Sosiaalinen ihminen (5 op) 
2240255 Koulutuksen sosiaalipsykologia (5 op)
2240227 Elämänkulun psykologia I: Lapsuus ja nuoruus (5 op) 
2240228 Elämänkulun psykologia II: Parisuhteet, perheet ja vanhemmuus (5 op) 

Valinnaiset opintojaksot (10 op):
2240269 Työelämän psykologia I (5 op) 
2240271 Työ- ja organisaatiopsykologia (5 op) 
2240272 Riippuvuuskäyttäytymisen psykologia (5 op) 
2240265 Terveyspsykologian perusteet (5 op) 
2240267 Psykogerontologia (5 op) 
2240221 Sosiaalipsykologian perusteet (3 op)

Kohderyhmä    
Opinnot tukevat monenlaisia työtehtäviä ja toimintaa arjen muuttuvissa toimintaympäristöissä. Opinnot sopivat kaikille alasta kiinnostuneille ja muiden opintojen tueksi.

Tavoitteet    
Psykologian aineopinnot suoritettuaan opiskelija tuntee psykologian eri osa-alueet ja niiden sovelluksia. Opiskelijalla on valmiudet psykologian alan kehityksen seuraamiseen ja alan tieteellisen ajattelun ymmärtämiseen.


PAKOLLISET OPINTOJAKSOT

Persoonallisuuspsykologia 5 op

Tavoitteet    
Opiskelija osaa mieltää persoonallisuuden psykologian kaikkea inhimillistä toimintaa tarkastelevaksi ja erilaisia ilmiöitä integroivaksi tutkimusalueeksi, hän osaa selittää ja vertailla persoonallisuuspsykologisia teorioita niiden taustalla olevien tutkimusmenetelmien, teorioiden kattamien ilmiöiden, niitä koskevan tutkimustiedon sekä niihin liittyvien sovellusten kannalta ja osaa selittää persoonallisuuden arvioinnin perusteita.

Sisältö
Opintojakso käsittelee persoonallisuuspsykologian keskeisiä teorioita, käsitteitä, lähestymistapoja ja tutkimusmenetelmiä jäsentämällä persoonallisuuspsykologiaa klassikoista nykyteorioihin sekä tuoreeseen tutkimukseen.

Suoritustapa: verkkokurssi oppimistehtävineen tai kirjatentti

Tentittävä kirjallisuus:
MacAdams, D. (2009). The Person. Introduction to the Science of Personality Psychology (5. laitos) JA
Aducate Moodle-kurssialueella ilmoitettava artikkelikokoelma 
TAI
Cervone, D. & Pervin, L. A. (2014). Personality Psychology. International Student Version JA
Moodle-kurssialueella ilmoitettava artikkelikokoelma.


Sosiaalinen ihminen 5 op

Tavoitteet    
Opiskelija osaa selittää yksilön toimintaa sosiaalisissa ja historiallisissa yhteyksissään. Hän osaa analysoida yksilöä ryhmien jäsenenä ja suhteessa toisiin ryhmiin, kuvata sosiaalisen identiteetin rakentumista ja merkityksiä, eritellä ryhmien välisiä ongelmallisia suhteita kuten ennakkoluuloisuutta ja arvioida sosiaalisen muutoksen psykologisia aspekteja.

Sisältö    
Opintojaksolla tarkastellaan ’sosiaalisuutta’ ihmisessä sosiokognitiivisesta näkökulmasta: kuinka yksilö ryhmien jäsenenä, vuorovaikutussuhteissaan, sosiaalisissa asemissaan ja kulttuurissaan rakentaa sosiaalisten tulkintojensa (kuten asenteiden ja representaatioiden) kautta maailmaansa ja jäsentää toimintaansa. Keskeisiä sisältöjä ovat ryhmäjäsenyyksien merkitys sosiaalisen identiteetin ja kuuluvuuden muodostumisesta sekä sosiaalisen muutoksen dynamiikka.

Suoritustapa: oppimistehtävät 

Oppimateriaalit:   

M. & Vaugham, G. (2017, eds.) Social Psychology (8th Edition, luvut 2, 4, 8, 10, 11 ja 16, yhtensä n. 250 sivua) JA
Burr. V. Sosiaalipsykologisia ihmiskäsityksiä. Gummerus (160 sivua)
sekä yksi seuraavista: 
Sammut, G., Andreouni, E., Gaskell, G. & Valsiner, J. (2015, eds.) The Cambridge Handbook of Social Representations (luvut 1, 2, 17, 18, ja 25, yhteensä n. 90 sivua) tai Dovidio, J.,
Hewstone, M. & Esses, V. (2010, eds.) The Sage Handbook of Prejudice, Stereotyping and Discrimination (luvut 1, 16, 19, 20 ja 23, yhteensä n. 90 sivua).


Koulutuksen sosiaalipsykologia 5 op

Tavoitteet 
Opiskelija osaa tulkita koulutusta ja koulun toimintaa sosiaalipsykologisista näkökulmista, etenkin sosiaalisten representaatioiden ja diskursiiviseen psykologiaan pohjautuen. Hän osaa erotella koulutettavuuden sosiaalisten tulkintojen muotoutumista, sisältöjä, vaikutuksia ja muutosta koulutusjärjestelmän eri toimijoiden näkökulmista. Hän tunnistaa ja osaa analysoida koulutettavuuden tulkintojen kytkentöjä sosiaalisiin eroihin (kuten sukupuoleen ja luokkaan) ja yhteiskunnalliseen kontekstiin, kuten koulutuspolitiikan muutoksiin.

Sisältö    
Opintojaksolla käsitellään koulun ja koulutuksen sosiaalipsykologian kysymyksiä, erityisesti koulutettavuuden tulkintoja ja niiden muutosta.     

Suoritustapa: Oppimistehtävät 

Kirjallisuus: 
1) Duveen, G. & Lloyd, B. Gender identities and education: the impact of starting school. 1992. JA 
2) Dweck, C. Self theories. 1999. TAI 
3) Hart, S., Dixon, A., Drummond, M.J. & McIntyre, D. (eds.). Learning without limits. 2004. (myös e-kirjana)
sekä seuraavat artikkelit: 
1) Räty, H. & Kasanen, K. 2014. Mistä puhutaan, kun puhutaan älykkyydestä. Teoksessa L. Myyry, S. Ahola, M. Ahokas & I. Sakki (toim.) Arkiajattelu, tieto ja oikeudenmukaisuus (s. 32-52). Sosiaalitieteiden laitoksen julkaisuja 2014: 18. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/144169/AMPB_Juhlakirja.pdf 
2) Räty, H. & Snellman, L. 1998. Social representations of educability. Social Psychology of Education, 1, 359-373 (e-artikkelina).

Edeltävät opinnot    
Suositellaan suoritettavaksi Sosiaalinen ihminen -opintojakson jälkeen.


Elämänkulun psykologia I: Lapsuus ja nuoruus 5 op

Tavoitteet    
Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa tunnistaa ja eritellä lasten ja nuorten kehityksen mekanismeja ja prosesseja, yksilön ja ympäristön vuorovaikutusta ja kehityksen konteksteja. Hän osaa arvioida ja analysoida lasten ja nuorten kehityspsykologian viimeaikaista tutkimusta.

Sisältö    
Opintojaksolla perehdytään lapsuuden ja nuoruuden kehitykseen ja kehitykseen vaikuttaviin biologisiin, psykologisiin ja sosiaalisiin tekijöihin. Lisäksi opintojaksolla syvennetään viimeaikaiseen tutkimukseen perustuvien tieteellisten artikkeleiden avulla ymmärrystä lasten ja nuorten kehityksen keskeisistä osa-alueista. Lapsuuden osalta artikkelit käsittelevät seuraavia aihealueita: kehityspsykologian historia, lapsen kognitiivinen ja sosiaalinen kehitys, kielen kehitys, leikki, minäkäsityksen kehitys, kiintymys- ja vertaissuhteet lapsuudessa, ja perhe lapsen kehityksen kontekstina. Nuoruusiän psyykkisen kehityksen osalta artikkelit käsittelevät identiteetin muodostusta, perheen merkitystä aikuistumisessa, kouluun ja työhön liittyviä siirtymiä, nuorten mielenterveyttä ja positiivisen kehityksen tukemista sekä kehityksen kulttuurisidonnaisuutta.

Suoritustapa: oppimistehtävät + artikkelikatsaus

Kirjallisuus:
Arnett, Jensen J. Adolescence and emerging adulthood. Cultural approach (5. painos) sekä 
Siegler, R. ym. (2017). How children develop (5. painos). 
Viisi valittua artikkelia artikkelikokoelmasta: Artikkelit (20 kpl) on valittu seuraavista teoksista (artikkelikokoelmaa voidaan lukuvuosittain täydentää):
Zelazo, P. (toim.) (2013). Oxford handbook of developmental psychology (2013), Vol I (Body and Mind) ja Vol II (Self and Others),
McLean, K., Syed, M. (toim.)(2015). Oxford handbook of identity development,
Arnett Jensen L. (toim.) (2015). Oxford handbook of human development and culture.


Elämänkulun psykologia II: Parisuhteet, perheet ja vanhemmuus 5 op

Tavoitteet    
Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa tunnistaa parisuhteen muodostamiseen, toimivuuteen sekä kriiseihin liittyviä keskeisiä tekijöitä. Hän osaa kuvata sukupolvien ketjujen merkityksiä parisuhteen, perheen ja yksilön näkökulmasta, määritellä perheen rakenteen ja dynamiikan merkitystä yksilön psyykkiseen hyvinvointiin ja analysoida erilaisten kasvatus- ja kiintymystyylien merkitystä parisuhteessa ja vanhemmuudessa.

Sisältö    
Opintojaksolla tarkastellaan parisuhdetta, perhettä ja vanhemmuutta sekä niiden psykologisia merkityksiä. Jakson tavoitteena on lisätä myös itsetuntemusta aihealueeseen liittyen.

Suoritustapa: oppimistehtävät

Kirjallisuus:
Gottman, J. & Silver, N. The seven principles for making marriage work, 2000 (tai uudempi painos).
Eerola, P. & Mykkänen, J. (toim). Isän kokemus, 2014. TAI
Mykkänen, J. Isäksi tulemisen tarinat, tunteet ja toimijuus, 2010.
Väänänen, R. Perheen rakenteen, dynamiikan ja arvojen merkitys lapsen psyykkiselle hyvinvoinnille, 2013.
Berg, K. Äitiys kulttuurisina odotuksina, 2008.


VALINNAISET OPINTOJAKSOT

Työelämän psykologia I 5 op

Tavoitteet
Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa kuvata työ- ja organisaatiopsykologian keskeisimmät sisältöalueet, teoriasuuntaukset ja käsitteet ja soveltaa teoria- ja tutkimustietoa työpaikan käytännön ongelmien ratkaisemiseen.

Sisältö
Opintojaksolla käsitellään organisaatiopsykologian teoriasuuntauksia, tiimien toimintaa, työpaikkakonflikteja, asiantuntijaorganisaation psykologiaa sekä rakentavan ongelmanratkaisun toteuttamista. Kirjallisuus tutustuttaa opiskelijan työ- ja organisaatiopsykologian perusteorioihin, johtamiseen, organisaation muutokseen ja työyhteisöjen kehittämiseen laajemmin.

Suoritustapa: oppimistehtävät

Oppimateriaali
Luentomateriaalit ja luentojen ohella tentittävä kirjallisuus: 
Lämsä, A.-M. & Hautala, T. Organisaatiokäyttäytymisen perusteet, 2013 (e-kirja) ja.
Aro, A. Työilmapiiri kuntoon.2018. (e-kirja)
Kirjatenttinä:
Steptoe-Warren, G. Occupational psychology: an applied approach, 2013 (ei luku 3) 
Pyöriä, P. (toim.) Työhyvinvointi ja organisaation menestys, 2015 (e-kirja)
Järvinen, P. Esimiestyö ongelmatilanteissa. 2014 (e-kirja)


Työ- ja organisaatiopsykologia 5 op

Tavoitteet    
Opintojakson suoritettuaan opiskelija tunnistaa työhyvinvoinnin riskitekijöitä etenkin työstressin ja työuupumuksen osalta, osaa kuvata työhyvinvointia edistäviä tekijöitä sekä työhyvinvointi-interventioita ja selittää johtamisen merkitystä, työyhteisön konsultoinnin toteuttamista sekä organisaatiomuutosten käytännön toteuttamista työyhteisöissä.

Sisältö    
Työhyvinvointi ja jaksaminen, työstressi, palautuminen ja kuntoutus, työn ja perheen yhteensovittaminen, johtaminen, työelämän muutokset sekä organisaation konsultointi. 

Suoritustapa: oppimistehtävät

Oppimateriaali: 
Oppimispäiväkirja: Luentotallenteet ja oppimispäiväkirjassa käytettävä oheiskirjallisuus
Manka, M L. &  Manka, M. 2016. Työhyvinvointi. (saatavilla verkossa) ja 
Räisänen, K. 2012. Työstressirokotus. 
Kirjatentti:
Mäkikangas, A., Mauno, S. & Feldt, T. 2017.  Tykkää työstä.  Työhyvinvoinnin psykologiset perusteet.  ja
Heiskanen, T., Syvänen, S.  Rissanen, T. 2019. Mihin työelämä on menossa?  Tutkimuksen näkökulmia. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-359-006-9


Riippuvuuskäyttäytymisen psykologia 5 op

Tavoitteet    
Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa tunnistaa ja kuvata päihdeongelmia sekä yleisimpiä addiktioita, erotella päihdeongelmien ilmenemistapoja ja hoitomahdollisuuksia sekä paikantaa konkreettisia työtapoja (esim. motivoiva haastattelu), joita voi hyödyntää psykologin työssä.

Sisältö    
Addiktio ja sen muodostuminen, asiakkaan motivointi muutosprosessin eri vaiheissa sekä muutoksen toteuttaminen ja ylläpito/retkahduksen ehkäisy.

Suoritustapa: verkkotentti

Oppimateriaalit: 
Koski-Jännes, A., Riittinen, L. & Saarnio, P. (toim.) (2008). Kohti muutosta. Motivointimenetelmiä päihde- ja käyttäytymisongelmiin.
Tammi, T., Aalto, M. & Koski-Jännes, A. (Toim.) (2009). Irti päihdeongelmista. Tutkimuksia hoidon ja ehkäisyn menetelmistä.
Päihdetilastollinen vuosikirja 2017, THL, sosiaaliturva. Saatavana verkkojulkaisuna: http://www.julkari.fi/handle/10024/135657
Lönnqvist, J., Henriksson, M., Marttunen, M. & Partonen, T. Psykiatria. 2014 tai uudempi painos, kappale 18 Päihdehäiriöt.


Terveyspsykologian perusteet 5 op

Tavoitteet    
Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa hahmottaa terveyspsykologian keskeiset lähestymistavat ja sisältöalueet ja tunnistaa sen sovellusmahdollisuuksia, määritellä ja selittää terveyspsykologian peruskäsitteitä ja ydinkysymyksiä sekä soveltaa ja kehittää terveyspsykologian tarjoamia työkaluja yksilöllisessä terveyden ja hyvinvoinnin arvioinnissa ja edistämisessä.

Sisältö    
Opintojaksossa käsitellään terveyspsykologian historiaa ja teoriaperustaa, terveyden edistämistä sekä terveyspsykologian ajankohtaisia sovellusaloja (mm. stressi, nukkuminen, ravitsemuspsykologia, kipu, psykoneuroimmunologia).

Suoritustapa: oppimistehtävät verkossa, soveltava lopputentti 

Oppimateriaalit:
Ogden J. (2015). Health Psychology (5th edition) (saatavilla e-kirjana),
Crossley M. (2000). Approaches to Health Psychology. Teoksessa Crossley, M (toim.), Rethinking Health Psychology, s. 15-35. ja
Sinikallio S. (toim). (2019) Terveyden psykologia. PSKustannus, Jyväskylä.


Psykogerontologia 5 op

Tavoitteet    
Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa tunnistaa psykologisen vanhenemisen ominaispiirteitä ja suhteuttaa niiden yhteyksiä psyykkiseen hyvinvointiin, kuvata ikääntymiseen liittyviä mielenterveyden uhkia ja psyykkisiä ongelmia, erotella psyykkisen toimintakyvyn eri osa-alueita, arvioida ikääntyvän ihmisen hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä sekä arvioida ikääntymiseen ja vanhustyöhön liittyviä eettisiä ja yhteiskunnallisia näkökohtia.

Sisältö    
Kirjallisuus käsittelee psykologista vanhenemista ja sitä, mitkä tekijät tätä prosessia määrittävät, ikääntymisen vaikutuksia yksilön psyykkiseen toimintakykyyn ja hyvinvointiin, mielenterveyden uhkia ja tavallisimpia ikääntymiseen liittyviä psyykkisiä ongelmia sekä sitä, miten väestön ikääntyminen vaikuttaa yhteiskuntaan ja palveluiden tarpeeseen.

Suoritustapa: oppimistehtävät 

Oppimateriaalit: 
Heikkinen, E. ym. (toim.) (2016). Gerontologia tai 
Jyrkämä, J., Rantanen, T., Aromaa, A. & Heikkinen, E. (2013). Gerontologia (3. uud. p.). Helsinki: Duodecim. 
sekä opintojaksolla ilmoitettavat artikkelit.


Sosiaalipsykologian perusteet 3 op

Tavoitteet    
Opintojakson suoritettuaan opiskelijat tuntevat sosiaalipsykologian tutkimuskohteen, peruskäsitteet ja tutkimussuuntaukset.

Sisältö    
Tieteenalan käsitteelliset perusteet ja yleiset lähestymistavat 

Suoritustapa: Luennot

Kirjallisuus
Helkama, K. ym. (2015) Johdatus sosiaalipsykologiaan. (myös e-kirjana)


Oikeus muutoksiin pidätetään.

Lisätietoja:
Rehtori Elina Ivakko
elina.ivakko@kymenlaakso.fi
puh. 040 555 9094

 


#osaamisenkehittäjä

Yhteystiedot

Kotka

Laivurinkatu 7, 48100 Kotka
Puh. 040 538 0213

Kouvola

Hovioikeudenkatu 6, 45100 Kouvola
Puh. 044 747 8501

Muualla verkossa

Offcanvas

Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipisicing elit, sed do eiusmod tempor incididunt ut labore et dolore magna aliqua.