2020-2021 Lasten ja nuorten psyykkinen hyvinvointi -perusopinnot 25 op (UEF)

  • Ajankohta: 01.09.2020 - 31.05.2021
  • Koulutuspaikka: Kymenlaakson kesäyliopisto, verkko-opinnot
  • Luennoitsija: UEF
  • Ilmoittautuminen päättyy: 08.09.2020
  • Hinta: 175 € + Itä-Suomen yliopiston avoimen yliopiston maksu 220 €

Tapahtuman kuvaus

Opintoinfo Lasten ja nuorten psyykkisen hyvinvoinnin perusopinnoista järjestetään tiistaina 8.9.2020 klo 17.00-18.30.

Lasten ja nuorten psyykkiseen pahoinvointiin sekä mielenterveyden ongelmiin on kiinnitetty lisääntyvästi huomiota ja hoidon tarve on kasvanut viimeisten vuosikymmenten aikana. Erilaisten ongelmien on lisäksi todettu herkästi kasautuvan samoihin perheisiin. Varhainen puuttuminen lasten ja nuorten mielenterveyden ongelmiin ja vanhempien tukeminen kasvatustehtävässä voivat ehkäistä ongelmien kasautumista. Lasten ja nuorten psyykkisen kehityksen ja siihen liittyvien tekijöiden huomiointi eri ympäristöissä edesauttaa lasten ja nuorten selviytymistä rakentavalla tavalla kasvuun liittyvistä kehitysvaiheista ja niiden haasteista.

Perusopintokokonaisuuden vastuuhenkilönä toimii lastenpsykiatrian professori Ilona Luoma terveystieteiden tiedekunnan lääketieteen kliinisen laitoksen lastenpsykiatrian yksiköstä.

Kohderyhmä    
Tämä monitieteinen oppiaine on suunnattu kaikille hoiva-, hoito- ja kasvatustyötä tekeville ja siitä kiinnostuneille: Terveys-, sosiaali-, kasvatus- ja nuorisotyötä tekeville henkilöille kuten esim. opettajille, koulunkäyntiavustajille, päivähoitajille, kerhonohjaajille, valmentajille, sairaanhoitajille ja näiden alojen opiskelijoille sekä lasten ja nuorten vanhemmille ja isovanhemmille.

Suoritustapa
Opinnot toteutetaan verkko-opintoina (verkkotallenteet, aikataulutetut oppimistehtävät ja -verkkokeskustelut, verkkotentit). Joihinkin opintojaksoihin sisältyy myös lähiluentoja jotka tallennetaan. Suoritustavat on kuvattu tarkemmin opintojaksojen kuvauksissa.

Tavoitteet    
Lasten ja nuorten psyykkinen hyvinvointi -perusopintokokonaisuuden tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää perinnöllisten ominaisuuksien, ympäristötekijöiden sekä vallitsevan kulttuurin merkityksen lasten ja nuorten psykososiaaliselle kehitykselle. Oppiaineen tavoitteena on lisätä opiskelijoiden ymmärrystä ja tietoa monista samanaikaisesti lasten ja nuorten hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä sekä antaa valmiuksia kohdata nyky-yhteiskunnan ja tämän päivän haasteita lasten ja nuorten kanssa toimiessa.

Opintokokonaisuuteen kuuluvat opintojaksot:

4429551 Lapsen biopsykosiaalinen kehitys ja sen häiriintyminen, 5 op 23.9.-10.11.2020
5513403 Lasten ja nuorten hyvinvoinnin sosiaaliset ulottuvuudet, 5 op 28.10.-31.12.2020
4429552 Stressi- ja kriisitilanteet lapsuudessa ja nuoruudessa, 5 op 13.1.-15.3.2021
4429553 Oppiminen ja koulusuoriutuminen, 5 op 17.2.-12.4.2021
5513404 Lasten, nuorten ja perheiden palvelut kasvun tukena, 5 op 6.4.-24.5.2021


Lapsen biopsykosiaalinen kehitys ja sen häiriintyminen 5 op

Aika: 23.9.-10.11.2020

Kouluttajat: Lastenpsykiatrian erikoislääkäri, kliininen opettaja Jussi Karppi (vastuuopettaja), lastenpsykiatrian osastonylilääkäri Anita Puustjärvi

Tavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa perusteet lapsen ja nuoren biopsykososiaalisesta kehityksestä ja sen eri vaiheista, perusihmissuhteiden syntymiseen vaikuttavista keskeisistä tekijöistä ja tunnistaa psyykkistä häiriintymistä ja syrjäytymistä aiheuttavia riskitekijöitä.

Sisältö    
Lapsen ja nuoren kehityksellisten, tunne-elämän ja sosiaalisten taitojen muodostuminen; vuorovaikutuksen ja kiintymyssuhteiden synty; lapsuuden ja nuoruuden kehityskaaren eri vaiheiden keskeiset kehitystehtävät; kehityksen kulkuun vaikuttavat suojaavat ja riskitekijät sekä psyykkisen kehityksen ongelmat.

Kirjallisuus

1. Kumpulainen, K. ym. (toim.): Lastenpsykiatria ja nuorisopsykiatria. Duodecim. Sisältää mm. seuraavat osiot: 
I Lapsen ja nuoren psyykkinen kehitys; Biopsykososiaalinen kehitys s. 20-22, Normaali psyykkinen kehitys eri ikäkausina s. 23-60, Psyykkisen kehityksen riskit ja suojaavat tekijät s. 61-90, 
II Häiriöiden esiintyminen, luokittelu ja tutkiminen; Häiriöiden esiintyvyys ja luokittelu s. 116-132, 
IV Palvelujärjestelmä ja hoitoon lähettäminen; Mielenterveyden edistäminen ja ennaltaehkäisy s. 428-436, Palvelujärjestelmä s. 437-451, Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen yhteistyötahot s. 460-463, 
V Psykososiaaliset hoidolliset interventiot; Johdatus psykososiaalisiin hoitomuotoihin s. 484, Perusterveydenhuollon interventiot s. 485-491, Psykoedukaatio s. 492-502, 
VIII Lastenpsykiatrian ja nuorisopsykiatrian erityiskysymyksiä; Adoptio ja sijoitus s. 760-768.

2. Aro, A. & Laakso M-L. (toim.): Taaperosta taitavaksi toimijaksi. Niilo Mäki Instituutti, 2011.

3. Pihko, H.: Lapsuus muistikuvissamme. Duodecim 2014; 130(24): 2437-41. http://www.terveysportti.fi/xmedia/duo/duo11984.pdf 

4. Lisäksi muu verkossa ilmoitettu materiaali.

Suoritustapa: verkko-opinnot, etäluennot 8 t ja omatoimisena opiskeluna verkkotyöskentelyä (luentotallenteet, aikataulutetut oppimistehtävät, verkkotentti, vertaistyöskentely) 127 t.

Arviointi: Suoritukset arvioidaan asteikolla 0–5. Painoarvo arvosanssa: Essee 60% ja verkkotentti 40%, vertaistyöskentely hyväksytty/hylätty.


Lasten ja nuorten hyvinvoinnin sosiaaliset ulottuvuudet 5 op

Aika: 28.10.-31.12.2020.

Kouluttaja: YTT Mervi Issakainen

Tavoitteet:

Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
• tuntee erilaisia teoreettisia näkökulmia lasten ja nuorten sosiaalisten suhteiden merkitykseen.
• osaa tunnistaa sosiaalisten verkostojen ja vertaisryhmien merkityksen lasten ja nuorten psykososiaaliselle kehitykselle ja hyvinvoinnille.
• ymmärtää erilaisten kulttuuristen mallien ja ajattelutapojen merkityksen lasten ja nuorten psykososiaaliselle kehitykselle ja hyvinvoinnille.
• tunnistaa lasten ja nuorten verkkomaailmassa toimimiseen liittyviä mahdollisuuksia ja riskejä.
• osaa soveltaa oppimaansa työelämässä tai ylipäätään arjessa lasten ja nuorten kanssa toimiessaan.

Sisältö: Lapsen ja nuoren sosiaaliset verkostot ja vertaisryhmät. Kulttuuriset mallit ja ajattelutavat. Verkkoyhteisöt.

Kirjallisuus:
Oppimistehtävien yhteydessä Moodlessa jaettava materiaali.

Suoritustapa: verkko-opinnot: verkkotallenteet, luentopäiväkirja, oppimistehtävä. Lisäksi vertaistyöskentely, joka suoritetaan toisen opiskelijan oppimistehtävään perehtymällä ja tätä kommentoimalla. Opintojakso suoritetaan omatoimisesti työskennellen. 

Arviointi: Suoritukset arvioidaan asteikolla 0–5. Luentopäiväkirja 50%, oppimistehtävä 50% ja vertaistyöskentely hyväksytty/hylätty.


Stressi- ja kriisitilanteet lapsuudessa ja nuoruudessa 5 op

Aika: 13.1.-15.3.2021
Opintojakson luennot järjestetään Kuopiossa; mahdollisuus osallistua Kymenlaakson kesäyliopistossa. (Aika ilmoitetaan myöhemmin.)

Kouluttajat: Lastenpsykiatrian professori Ilona Luoma (vastuu-opettaja), lastenpsykiatrian osastonylilääkäri Anita Puustjärvi ja psykologi Noora-Maria Ahl

Tavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa tunnistaa lasta ja nuorta uhkaavien traumojen ja kriisien (mm. kaltoinkohtelun ja väkivallan) lyhyt- ja pitkäkestoisia vaikutuksia kehitykseen ja elämään sekä tunnistaa stressin merkityksen lapsen ja nuoren kehityksen kannalta.

Sisältö    
Akuutin, kroonisen ja traumaattisen stressin ilmeneminen, synty, ja hoito sekä stressin psyykkiset ja fyysiset vaikutusmekanismit. Erilaisten kriisi- ja traumakokemusten, kaltoinkohtelun, perheväkivallan, koulukiusaamisen ja muiden yhteiskunnassa vaikuttavien eri väkivallan muotojen sekä menetysten ja elämänmuutosten merkitys lapsen kehitykselle.

Kirjallisuus:
1. Anttila P. Lapseen kohdistuva väkivalta - paraneeko tunnistaminen ja viranomaistyö? Duodecim 2015;131(10) https://www.duodecimlehti.fi/lehti/2015/10/duo12267
2. Joki-Erkkilä M & Korkman J. Lapseen kohdistuneen seksuaalisen väkivallan epäilyn herätessä - mitä tulee huomioida? Duodecim 2015;131(10) https://www.duodecimlehti.fi/lehti/2015/10/duo12270
3. Kumpulainen K. ym. (toim.) 2016. Lastenpsykiatria ja nuorisopsykiatria. Duodecim. s. 91-104, 336-344, 392-404, 707-739, 769-775, 783-788.
4. Lasten kaltoinkohtelun tunnistamisen tehokkaat menetelmät sosiaali- ja terveydenhuollossa. 2015. Hoitosuositus. Tutkimusnäytöllä tuloksiin. HOTUS. Hoitotyön tutkimussäätiö.
5. Muukkonen T & Tulensalo H. Lastensuojelun tehtävät, kun lapsen epäillään kokeneen väkivaltaa. Duodecim 2015;131(10) https://www.duodecimlehti.fi/lehti/2015/10/duo12268
6. Traumaperäinen stressihäiriö, Käypä hoito -suositus. http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi50080
7. Tuominen M & Ellonen N. Rikostutkinta lapsiin kohdistuvissa väkivalta- ja seksuaalirikoksissa. Duodecim 2015;131(10) https://www.duodecimlehti.fi/lehti/2015/10/duo12269
8. Tupola S, Kivitie-Kallio S, Kallio P, Koskinen S & Alapulli H. Epäily lapsen fyysisestä pahoinpitelystä - tunnistaminen ja toimenpiteet terveydenhuollossa. Duodecim 2015;131(10). https://www.duodecimlehti.fi/lehti/2015/10/duo12271
9. Muu verkossa ilmoitettava materiaali

Suoritustapa: Verkko-opinnot, mahdollisuus osallistua myös luennoille (ajat ilmoitetaan myöhemmin): luennot 8 t, ja omatoimisena opiskeluna essee ja verkkotyöskentelyä (luentotallenteet, verkkotehtävät ja vertaistyöskentely) 127 t.

Arviointi: Suoritukset arvioidaan asteikolla 0–5. Oppimistehtävä ja vertaistyöskentely hyväksytty/hylätty, essee 0-5, arvosana määräytyy esseen arvosanan perusteella.


Oppiminen ja koulusuoriutuminen 5 op

Aika: 17.2.-12.4.2021

Kouluttajat: Lastenpsykiatrian professori Ilona Luoma (vastuuopettaja), KM, Erityisluokanopettaja Jaana Jerkku

Tavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa tunnistaa keskeisiä tekijöitä, jotka biologisella, sosiaalisella ja tunne-elämän tasolla aiheuttavat oppimisvaikeuksia ja ongelmia lasten ja nuorten koulunkäynnissä.

Sisältö    
Lasten psyykkisten häiriöiden ja oppimisen väliset yhteydet. Aivot ja oppimisvaikeudet; Lasten ja nuorten oppimisvaikeudet ja koulu. Positiivinen psykologia ja vahvuusperustainen opetus. Kodin ja koulun yhteistyö.

Kirjallisuus

1. ADHD (aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriö) Käypä hoito -suositus, 2017. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Lastenneurologinen yhdistys ry:n, Suomen Nuorisopsykiatrisen yhdistyksen ja Suomen Lastenpsykiatriyhdistyksen asettama työryhmä. http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi50061 
2. Kaltiala-Heino R, Ranta K & Fröjd S: Nuorten mielenterveys koulumaailmassa. Duodecim, 2010. http://www.terveysportti.fi/xmedia/duo/duo99043.pdf  
3. Kehityksellinen kielihäiriö (kehityksellinen erityisvaikeus, lapset ja nuoret). Käypä hoito -suositus, 2019. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Foniatrit ry:n ja Suomen Lastenneurologisen Yhdistyksen asettama työryhmä. http://ww.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi50085 
4. Kujala T. ym. (toim.) 2012. Aivot, oppimisen valmiudet ja koulunkäynti OPH. http://www.oph.fi/download/138958_Aivot_oppimisen_valmiudet_ja_koulunkaynti.pdf 
5. Kumpulainen, K. ym. (toim.): Lastenpsykiatria ja nuorisopsykiatria. Duodecim 2016, Luku 7: Puheen, kielen, motoriikan ja oppimiskyvyn kehityshäiriöt, s. 203-216. Muita osia voi hyödyntää soveltavin osin tehtävien ja esseen teossa. 
6. Käytöshäiriöt (lapset ja nuoret) Käypä hoito –suositus, 2018. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Lastenpsykiatriyhdistyksen, Suomen Nuorisopsykiatrisen yhdistyksen ja Suomen Psykiatriyhdistyksen Nuorisopsykiatrian jaoksen asettama työryhmä. http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi50118  
7. Laatua kodin ja koulun yhteistyöhön 2007. Opetushallitus ja Suomen Vanhempainliitto http://www.oph.fi/download/115274_laatua_kodin_ja_koulun_yhteistyohon.pdf  
8. Mertaniemi, R. 2018. Vanhempien barometri 2018. Koululaisten vanhempien näkemyksiä lasten koulunkäynnistä sekä kodin ja koulun yhteistyöstä. Suomen Vanhempainliitto. https://vanhempainliitto.fi/wp-content/uploads/2018/11/Vanhempien-Barometri-2018_raportti.pdf 
9. Mikkonen K, Nikander K & Voutilainen A. 2015. Koulun ja terveydenhuollon keinot oppimisvaikeuksien tunnistamisessa ja hoidossa. Suomen lääkärilehti 12/2015:70. 
10. Moilanen I, Mattila M-L, Loukusa S ja Kielinen M. 2012. Autismikirjon häiriöt lapsilla ja nuorilla. Duodecim 128:1453–62. http://www.duodecimlehti.fi/api/pdf/duo10395 
11. Nuorten mielenterveystalo.fi
https://www.mielenterveystalo.fi/nuoret/Pages/default.aspx 
12. Puustjärvi A & Luoma I. 2019. Mutta onko tämä lapsi koulukuntoinen? Koulunkäyntikyvyn arviointi ja tukeminen. Lääkärilehti 2/2019, 114-120
13. Säävälä M. 2012. Koti, koulu ja maahanmuuttaneiden lapset. Oppilashuolto ja vanhemmat hyvinvointia turvaamassa. Väestöliitto 2012. Koti, koulu ja maahanmuuttaneiden lapset. Oppilashuolto ja vanhemmat hyvinvointia turvaamassa.
14.Vuori M, Tuulio-Henriksson A & Autti-Rämö I. 2018. Perhekuntoutus lapsen tunteiden säätelyn ja käyttäytymisen pulmissa. Lääkärilehti 19/2018. 
15. Muu verkossa ilmoitettu materiaali

Suoritustapa: Verkko-opinnot; luentotallenteet, oppimistehtävät ja verkkotentti.

Arviointi: Suoritukset arvioidaan asteikolla 0–5. Oppimistehtävä ja tentti hyväksytty/hylätty, essee hyl/1-5, arvosana määräytyy esseen arvosanan perusteella.


Lasten, nuorten ja perheiden palvelut kasvun tukena 5 op

Aika: 6.4.-24.5.2021

Kouluttaja: Professpro Riitta Vornanen (vastuuopettaja)

Tavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa tunnistaa keskeisten kasvatus-, sosiaali- ja terveyspalvelujen toiminnan ja merkityksen lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin tukemisessa ja ongelmien ehkäisyssä.

Sisältö:    
Palvelujärjestelmä lasten ja perheiden tukena, lastenneuvola, kouluterveydenhuolto, kasvatus, koulu ja varhaiskasvatus, oppilashuolto, perhesosiaalityö ja lastensuojelun sosiaalityö lapsia, yhteistyö palvelujärjestelmässä, ehkäisevä työ ja ammatillinen tuki lapsia, nuoria ja perheitä tukemassa.

Kirjallisuus:

1. Aaltonen K. 2011. Nuorten hyvinvointi ja monialainen yhteistyö. 2. painos. Tietosanoma. 
2. Bardy M. 2013. Lastensuojelun ytimissä. THL. 
3. Heinonen H. ym. 2016. Lasten oikeudet ja aikuisten vastuut varhaiskasvatuksessa. Jyväskylä: PS-Kustannus.
4. Hämäläinen U. & Kangas O. (toim.) 2010. Perhepiirissä. Kela. 
5. Perälä, M.-L., Halme, N. & Nykänen, Sirpa 2012. Lasten, nuorten ja perheiden palveluja yhteensovittava johtaminen. Helsinki: THL. https://www.julkari.fi/handle/10024/90893
6. Törrönen M., Hänninen K., Jouttimäki P., Lehto-Lundén T., Salovaara P. & Veistilä M. (toim.) 2016. Vastavuoroinen sosiaalityö. Gaudeamus.
7. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Lapset, nuoret, perheet. Kasvun kumppanit https://www.thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet 
8. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Lastensuojelun käsikirja. https://www.thl.fi/fi/web/lastensuojelun-kasikirja 
9. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Lastenneuvolakäsikirja. https://www.thl.fi/fi/web/lastenneuvolakasikirja 
10. Alatalo, M. et al. 2019. Porrasteisuus lapsiperheiden sosiaalipalveluissa. Työpaperi 39/2019. Helsinki: THL. http://www.julkari.fi/handle/10024/139080
11. Soveltuva lainsäädäntö ja muu Moodlessa ilmoitettu materiaali.

Suoritustapa: verkko-opinnot; luentotallenteet, vertaistyöskentely, oppimistehtävä ja essee

Arviointi: Suoritukset arvioidaan asteikolla 0–5. Oppimistehtävä ja vertaistyöskentely hyv/hyl, essee 0-5, arvosana määräytyy esseen arvosanan perusteella.


Oikeus muutoksiin pidätetään

Lisätietoja:
Rehtori Elina Ivakko
elina.ivakko@kymenlaakso.fi
puh. 040 555 9094


#osaamisenkehittäjä

Yhteystiedot

Kotka

Laivurinkatu 7, 48100 Kotka
Puh. 040 538 0213

Kouvola

Hovioikeudenkatu 6, 45100 Kouvola
Puh. 044 747 8501

Muualla verkossa

Offcanvas

Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipisicing elit, sed do eiusmod tempor incididunt ut labore et dolore magna aliqua.