• Opi uutta

    Opi uutta

    tai kehitä ammattitaitoasi

2020-2021 Työ- ja organisaatiopsykologian aineopinnot 35 op (UEF)

  • Ajankohta: 01.09.2020 - 31.07.2022
  • Koulutuspaikka: Kymenlaakson kesäyliopisto, verkko-opinnot
  • Luennoitsija: UEF
  • Ilmoittautuminen päättyy: 30.04.2021
  • Hinta: 505€ (sis. avoimen yliopiston rek.maksun 320€)

Tapahtuman kuvaus

Ennakkotietona! Tietoja täydennetään kesän aikana!

Sisältö: Työ- ja organisaatiopsykologian aineopinnot lisäävät työ- ja organisaatiopsykologian tieteenalan teoriatuntemusta ja perehdyttävät sen ajankohtaisiin tutkimuksiin. Opinnoissa syvennetään perusopinnoista tuttuja teemoja, kuten työhyvinvointi, digiajan työelämä ja viestintä. Lisäksi tutustutaan esim. valmentavaan johtajuuteen sekä ohjaukseen työtoimijuuden edistäjänä.

Opiskelija suorittaa 27 opintopistettä vapaavalintaisista teema-alueista MUUTTUVA TYÖELÄMÄ ja INHIMILLINEN TYÖ: yksilöllisyyttä, yhteisöllisyyttä ja työhyvinvointia.  Opintojen loppuvaiheessa jokainen tekee teema-alueeseen TYÖ- JA ORGANISAATIOPSYKOLOGINEN TUTKIMUS kuuluvan pakollisen opintojakson Projektityö.

MUUTTUVA TYÖELÄMÄ

  • AY7025202 Ikävoimaa työhön 3 op
  • AY7025203 Monipaikkainen mobiili tietotyö 3 op
  • AY7025204 Muutosviestintä 3 op
  • AY7025205 Psykologinen sopimus ja oikeudenmukaisuus 3 op
  • AY7025206 Sosiaalinen eriarvoisuus ja monimuotoisuus työelämässä 3 op
  • AY7025207 Valmentava johtajuus 4 op

INHIMILLINEN TYÖ: yksilöllisyyttä, yhteisöllisyyttä ja työhyvinvointia

  • AY7025208 Kohtaa ja kuuntele – viestijänä työyhteisössä 3 op
  • AY5211239 Luottamus johtajuuden voimavarana ja taitona 6 op
  • AY7025210A Ohjaus työtoimijuuden edistäjänä 5 op (A. Kirjallisuus 2 op, B. Käytäntöön soveltaminen 3 op)
  • AY7025211 Osaamisen kehittäminen 3 op
  • AY7025212 Positiivinen työpsykologia 3 op
  • AY7025213 Tietoisuustaidot hyvinvoinnin vahvistajana 3 op
  • AY7025214 Työelämän konfliktit – ristiriidoista ratkaisuihin 3 op
  • AY7025215 Työssä oppiminen - teorioista käytäntöön 3 op

TYÖ- JA ORGANISAATIOPSYKOLOGINEN TUTKIMUS

  • AY7025216 Projektityö 8 op

Suoritustapa: Opinnot suoritetaan joustavasti verkko- eli etäopintoina, pl. opintojakso Ohjaus työtoimijuuden tukena: Käytäntöön soveltaminen. Ko. opintojakso on työpajoissa tapahtuvaa lähityöskentelyä, joka toteutetaan Joensuussa. Opiskelija hankkii opintoihin liittyvän kirjallisuuden itse.

Tämä opetussuunnitelma on voimassa 31.7.2021 saakka, jonka jälkeen muutokset ovat mahdollisia.

Edeltävät opinnot: Työ- ja organisaatiopsykologian perusopintokokonaisuus

Arviointi: Arviointi asteikolla 0–5.

TIETOISUUSTAIDOT HYVINVOINNIN VAHVISTAJANA 3 op

Sisältö: Opintojakso antaa yleiskuvan tietoisuustaito-käsitteen syntyhistoriasta, sen taustavaikuttimista sekä mekanismeista. Opintojaksossa kuvataan mindfulness-taitojen merkityksiä, menetelmiä ja sovellutusmahdollisuuksista. Teemaa tarkastellaan sekä yksilön että työyhteisön lähestymiskulmista.

Oppimateriaali:
Teokset (kaksi seuraavista):1) Chopra, D. (2011 tai uudempi). Sielukas johtaminen. Seitsemän askelta menestykseen. 2) Hanson, R. (2016). Sisäsyntyinen onnellisuus. Tyytyväisyyden, tyyneyden ja itseluottamuksen uusi neurotiede. 3) Hougaard, R. & Kalajo, T. (2016) Tilaa ajatella. Tehosta työtäsi mindfulnessin avulla. 4) Kabat-Zinn, J. (2012 tai uudempi). Olet jo perillä. Tietoisen läsnäolon taito. 5) Kabat-Zinn, J. (2007 tai uudempi). Täyttä elämää. Kehon ja mielen yhteistyö stressin, kivun ja sairauksien hoidossa. 6) Klemola, T. (2013 tai uudempi). Mindfulness - tietoisuuden harjoittamisen taito. 7) Stahl, B. & Goldstein, E. (2011 tai uudempi). Stressinhallinnan hallinnan käsikirja. Tietoisen läsnäolon menetelmä.
Artikkelit (kaksi seuraavista, saatavilla oppimisympäristössä): 1) Collard, P. & Walsh, J. (2008) Sensory Awareness Mindfulness Training in Coaching: Accepting Life’s Challenges. Springer Science+Business Media, LLC 2008. J Rat-Emo Cognitive-Behav Ther (2008) 26, 30–37. 2) Juvakka, T.  (2011). Tietoisuustaitojen oppiminen työhyvinvoinnin tueksi. Kognitiivinen Psykoterapia 8 (1), 45–59. 3) Lehto, S. & Tolmunen, T. (2008). Onko tietoisuustaitojen harjoittelulla terveysvaikutuksia? Suomen Lääkärilehti 1–2/2008, 41–45. 4) Michel, A., Bosch, C. & Rexroth, M. (2014) Mindfulness as a cognitive–emotional segmentation strategy: An intervention promoting work–life balance. Journal of Occupational and Organizational Psychology (2014), 87, 733–754. 5) Olbricht, S. (2016) Mindfulness: Is It Relevant to my Work Life –Frontline Medical Communications. Medical News (2016), August 98(2), 79–80. 6) Puri, R. (2015) Mindfulness as a stress buster in organizational set up. International Journal of Education & Management. Studies, 2015, 5(4), 366–368. 7) Reb, J., Narayanan, J. &  Chaturvedi, S. (2014, alkup. online-julkaisu 2012) Leading Mindfully: Two Studies on the Influence of Supervisor Trait Mindfulness on Employee Well-Being and Performance. Springer Science+Business Me-dia, LLC 2012. Mindfulness (2014) 5, 36–45.

Opetus ja suoritustavat: Opintojakso suoritetaan perehtymällä kirjallisuuteen sekä verkko- ym. materiaaliin. Niiden pohjalta tehdään oppimistehtävä yksilötyönä.

Tavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on yleiskuva siitä, mitä tietoisuustaidoilla (mindfulness) tarkoitetaan ja millä tavoin niitä voidaan soveltaa yksilön ja/tai työyhteisön hyvinvoinnin vahvistamiseksi.  Tarkastelujen tavoitteena on löytää sellaisia sovellutusmahdollisuuksia, joilla työntekijä itse voi kehittää työssä selviytymisen kykyjään. Lisäksi pyrkimyksenä on löytää esimiestyöhön näkökulmia, joiden kautta työyhteisön hyvinvointia voi vahvistaa niin, että yhteisestä työstä muodostuu mielekkäämpää ja tavoitteellisempaa.  

PSYKOLOGINEN SOPIMUS JA OIKEUDENMUKAISUUS 3 op

Sisältö: Opintojaksossa tutustutaan ajankohtaisiin keskusteluihin sosiaalisesta eriarvoisuudesta ja monimuotoisuudesta työelämässä. Käytännön tarkastelunkohteina ovat sosiaalista eriarvoisuutta luovat ja ylläpitävät yhteiskunnalliset rakenteet, ihmisten omat kokemukset ja tulkinnat työelämän siirtymissä ja erilaisilla työelämän kentillä sekä sukupuolen, seksuaalisuuden ja sosiaalisten ja etnisten identiteettien monimuotoisuuden ammatillinen kohtaaminen.

Oppimateriaali: Tehtävävaihtoehdon mukainen lähdemateriaali

Opetus ja suoritustavat: Opintojakso suoritetaan tenttimällä kirjallisuus (kolme artikkelia oman valinnan mukaan) avoimen yliopiston yleisinä tenttipäivinä. Kirjatentille vaihtoehtoinen suoritustapa on essee, jossa käsitellään valitun artikkelilukemiston avulla opintojakson aihealuetta.

Tavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa tunnistaa ja eritellä, millaisia eriarvoisuuden kokemuksia ihmisillä on työelämässä esimerkiksi ikään, sukupuoleen, seksuaalisuuteen ja sosiaaliseen tai etniseen taustaan liittyen, ja miten nämä kokemukset muovaavat yksilöiden asemaa, toimijuutta ja hyvinvointia työssä. Hän osaa tunnistaa ja tarkastella kriittisesti niitä rakenteita ja käytäntöjä, jotka luovat ja ylläpitävät eriarvoisuutta työelämässä ja työyhteisöissä. Opiskelija tuntee myös sosiaalisen monimuotoisuuden ammatilliseen kohtaamiseen liittyviä haasteita ja mahdollisuuksia. Lisäksi hän tunnistaa ja osaa nimetä keinoja, joilla voidaan edistää monimuotoisuutta ja siihen liittyvää tasa-arvoa työelämässä.

SOSIAALINEN ERIARVOISUUS JA MONIMUOTOISUUS TYÖELÄMÄSSÄ 3 op

Sisältö: Opintojaksossa tutustutaan ajankohtaisiin keskusteluihin sosiaalisesta eriarvoisuudesta, monimuotoisuudesta ja tasa-arvosta työelämässä. Käytännöllisinä tarkastelukohteina ovat sosiaalista eriarvoisuutta luovat ja ylläpitävät yhteiskunnalliset rakenteet, ihmisten omat kokemukset ja tulkinnat työelämän siirtymissä ja erilaisilla työelämän kentillä sekä sukupuolen, seksuaalisuuden ja sosiaalisten ja etnisen identiteettien monimuotoisuuden edistäminen ammatillisten kohtaamisten ja tasa-arvon näkökulmasta.

Oppimateriaali: opettajan myöhemmin ilmoittama materiaali

Opetus ja suoritustavat: Opintojakso suoritetaan tenttimällä kirjallisuus ja kaikille yhteinen materiaali) avoimen yliopiston yleisinä tenttipäivinä. Kirjatentille vaihtoehtoinen suoritustapa on essee

Tavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa tunnistaa ja eritellä, millaisia eriarvoisuuden kokemuksia ihmisillä on työelämässä esimerkiksi ikään, sukupuoleen, seksuaalisuuteen ja sosiaaliseen tai etniseen taustaan liittyen, ja miten nämä kokemukset muovaavat yksilöiden asemaa, toimijuutta ja hyvinvointia työssä. Hän osaa tunnistaa ja tarkastella kriittisesti niitä rakenteita ja käytäntöjä, jotka luovat ja ylläpitävät eriarvoisuutta työelämässä ja työyhteisöissä. Opiskelija tuntee myös sosiaalisen monimuotoisuuden ammatilliseen kohtaamiseen liittyviä haasteita ja mahdollisuuksia. Lisäksi hän tunnistaa ja nimetä keinoja, joilla voidaan edistää monimuotoisuutta ja tasa-arvoa työelämässä.

POSITIIVINEN TYÖPSYKOLOGIA 3 op

Sisältö: Opintojakso antaa yleiskuvan positiivisesta työpsykologiasta ja sen käsitteistä, teorioista ja soveltavasta tutkimuksesta, erityisesti pohjoismaisesta näkökulmasta. Jaksolla perehdytään siihen, mikä ihmisiä kannattelee työssä, mikä tekee siitä mielekkään ja mikä auttaa selviytymään ja jopa nauttimaan työstä myös työn kuormittaessa ja muuttuessa.

Oppimateriaali: 1) Demerouti, E. (2006). Job characteristics, flow, and performance: the moderating role of conscientiousness. Journal of Occupational Health Psychology, 11(3), 266–280. 2) Hakanen, J. 2005. Työuupumuksesta työn imuun: työhyvinvointitutkimuksen ytimessä ja reuna-alueilla. TAI Hakanen, J. 2011. Työn imu. 3 Juuti, P. (2013). Jaetun johtajuuden taito, osa 3: Jaetun johtajuuden rakentaminen ja ylläpito. TAI Juuti, P. (2016). Johtamisen kehittäminen s. 21-90. Miten esimiestyöstä tulee jaettua innostusta? 4) Kumpulainen, K. (2013). Henkilöstön työssä koettu hyvinvointi. Pitkittäisseuranta muuttuvassa koulutusorganisaatiossa. 5) Mäkikangas, A., Feldt, T. ja Kinnunen, U. (2005). Positiivisen psykologian näkökulma työhön ja työhyvinvointiin. Teoksessa Kinnunen, U., Feldt, T. Ja Mauno, S (toim.) Työ leipälajina. Työhyvinvoinnin psykologiset perusteet. 6) Perhoniemi, R. ja Hakanen, J. (2013). Työn imun ja ystävällisyyden siirtyminen työpareilla. Psykologia 48 (02), 2013. 7) Räikkönen, T. (2016). Työtä luonnon ehdoilla? Resilienssiajattelu ja kestävä työ. 8) Seligman, M. E. P. & Csikszentmihalyi, M. (2000). Positive Psychology. An Introduction. American Psychologist. 55 (1). 5–14.

Opetus ja suoritustavat: Itsenäinen perehtyminen kirjallisuuteen ja verkkomateriaaliin sekä oppimistehtävän suorittaminen yksilötyönä.

Tavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on yleiskuva positiivisesta työpsykologista ja sen käsitteistä, siihen liittyvistä teorioista, lähestymistavoista ja sovellutusmahdollisuuksista työelämässä.

OHJAUS TYÖTOIMIJUUDEN EDISTÄJÄNÄ: Käytäntöön soveltaminen 3 op
1. työpajatyöskentely (9 t lähityöskentelyä, Joensuun kampus)
2. opintopiirityöskentely ja siitä raportointi (verkossa, työpajatyöskentelyn jälkeen)
Tämän opintojakson suorittaminen edellyttää, että opiskelija on suorittanut A-osion. Kiintiö 25 opiskelijaa.

Oppimateriaali (valitaan vähintään kolme): 1) Amundson, N.E. (2003). Aktiivinen ohjaus. 2) Hökkä, P, S. Paloniemi, 3) K. Vähäsantanen, S. Herranen, M. Manninen & A. Eteläpelto (2014). Ammatillisen toimijuuden ja työssä oppimisen vahvistaminen – Luovia voimavaroja työhön! 4) Koivuluhta, M. & Ruponen, R. (2005). Tiedot ja taidot näkyviksi – kokemuksia siivoustyötä tekevien naisten ohjausryhmästä. Teoksessa M. Vanhalakka-Ruoho (toim.) Työelämäohjauksen mahdollisuuksia ja toimivia käytäntöjä, 54–79. 5) Nelson-Jones, R. (2012). Basic counselling skills. A helper’s manual. 6) Onnismaa, J. (2011). Ohjaus- ja neuvontatyö. Aikaa, huomiota ja kunnioitusta. 7) Puutio, R. & Kykyri, V-L. (toim.) (2015). Konsultointi keskusteluna. 8) Ruponen, R. & Vanhalakka-Ruoho, M. (2013). Ryhmäohjaus työtoimijuuden tukena? Tapaustutkimus IT-alalta. Työelämän tutkimus 11(1), 50–65. 9) Tokola, P. & Hyyppä, H. (2004). Konsultaatiotyön perusteita. 10) Totro, T., Tensing, M. & Setälä, M-L. (toim.) 2014. Askel, askel, harha-askel – työnohjaajana ja konsulttina systeemien viidakossa. 11) Vehviläinen, S. (2014). Ohjaustyön opas. Yhteistyössä kohti toimijuutta. Gaudeamus Helsinki University Press. 12) Vanhalakka-Ruoho, M. (toim.) (2005). Työelämäohjauksen mahdollisuuksia ja toimivia käytäntöjä. 13) Vanhalakka-Ruoho, M. (2004). Ohjaus ja oppimiskumppanuus organisaatiossa. Teoksessa: J. Onnismaa, H. Pasanen & T. Spangar. Ohjaus ammattina ja tieteenalana, 178–188. 14) Vanhalakka-Ruoho, M. (2005). Työelämäohjaus toisin toimimisen mahdollistajana. Teoksessa M. Vanhalakka-Ruoho (toim.) Työelämäohjauksen mahdollisuuksia ja toimivia käytäntöjä, 24–53. 15) Lisäksi täydentävää materiaalia työelämäohjaksen eri toimintamuodoista.

Tavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa jäsentää ohjaustyötä työtoimijuuden edistäjänä, tuntee työelämäohjauksen teoreettisia perusteita, käytäntöjä ja menetelmiä, osaa hyödyntää niitä omassa työssään sekä tunnistaa ohjaustyön mahdollisuuksia työorganisaatioissa.

PROJEKTITYÖ 8 op

Sisältö: Opiskelija perehtyy opettajan kanssa sovitun aihepiirin uusimpaan tutkimukseen ja ajankohtaiseen teoreettiseen keskusteluun mm. väitöskirjoihin, tieteellisiin artikkeleihin ja muihin aineistoihin. Projektityössä sovelletaan organisaatioteorioita ja uusinta tieteellistä tutkimustietoa. Projektityön tavoitteena on saada organisaatioteoriat elämään ja löytää tutkimustiedosta välineitä arkisten työpaikoilla esiintyvien kysymysten käsittelyyn.

Oppimateriaali: Opettajan kanssa sovittu projektityön aihepiiriin liittyvä aineisto.

Opetus ja suoritustavat: Itsenäinen perehtyminen kirjallisuuteen ja verkkomateriaaliin sekä projektityön suorittaminen yksilötyönä. Opiskelija laatii sovitusta teemasta laajahkon kirjallisuuskatsauksen. TAI opiskelija suunnittelee ja toteuttaa projektityön. TAI opiskelija toteuttaa pienimuotoisen tutkimuksen.

Tavoitteet: Opiskelija oppii soveltamaan organisaatioteorioita sekä uusinta tieteellistä tutkimustietoa. Hän osaa muotoilla ongelmia ja etsiä aiheyhteyksiä sekä käyttää tehokkaasti oheisteoksia ja itse valitsemiaan lähteitä ja myös hakea tietoa monipuolisesti. Lisäksi hän saa valmiuksia itsenäiseen uuden tiedon hankkimiseen ja esittämiseen sekä sen kriittiseen arviointiin.

KOHTAA JA KUUNTELE  – viestijänä työyhteisössä 3 op

Sisältö: Opintojaksolla pohditaan kohtaamisen, kuuntelemisen ja arvostamisen merkitystä vuorovaikutustilanteissa. Opiskelija saa välineitä oman viestintäkäyttäytymisen analysointiin ja osaamisen kehittämiseen esimerkiksi palautteen antajana ja vastaanottajana. Viestinnän roolia tarkastellaan hyvinvoinnin näkökulmasta.

Oppimateriaali: Opettajan erikseen määrittelemistä materiaaleista kolme teosta ja yksi artikkeli.

Opetus ja suoritustavat: Verkkoluennot ja oppimistehtävä yksilötyönä

Tavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija ymmärtää kohtaamisen, kuuntelemisen ja arvostamisen merkityksen työn vuorovaikutustilanteissa. Hän tiedostaa viestinnän roolin työyhteisöä voimaannuttavana ja kuormittavana tekijänä. Hän saa myös välineitä viestinnän analysointiin ja viestintäosaamisen kehittämiseen. Lisäksi hän osaa käsitellä haastavia vuorovaikutustilanteita ratkaisukeskeisesti.

TYÖSSÄ OPPIMINEN - teorioista käytäntöön 3 op

Sisältö: Opiskelija tutustuu työssä oppimisen perusteisiin, asiantuntijuuden olemukseen sekä kestävän työuran kaareen. Hän ohjaa omaa oppimisen prosessiaan jo alusta alkaen. Tiedon ohella, edellä ja lisäksi, hän pääsee myös kehittämään havainnollista taitoaan.

Oppimateriaali: Valitaan kaksi kohtaa seuraavasta kirjallisuudesta: 1) Heikkilä. K. (2006). Työssä oppiminen yksilön lähtökohtien ja oppimisympäristöjen välisenä vuorovaikutuksena. Sivut 19-143. 2) Rautamäki, H. (2012). ”Omassa firmassa ei tunteja lasketa”. Psykologinen omistajuus ja työnilo matkailun perheyrittäjien kertomana. 3) Sivonen, S. (toim.) (2002). Yhteisö kehittämisen kentällä. Sivut 83–134. SEKÄ Varila, J. (2016). Tuuliko tuo työnilon?

Opetus ja suoritustavat: Oppimistehtävä yksilötyönä.

Tavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija tunnistaa työssä oppimisen monipuolisuuden ja näkee sen käyttökelpoisuuden henkilöstön kehittämisen kannalta.

TYÖELÄMÄN KONFLIKTIT  – ristiriidoista ratkaisuihin 3 op

Sisältö: Opintojakso antaa kuvan työyhteisöön liittyvistä konflikteista ja niiden hallinnasta. Työpaikan ristiriitojen tunnistaminen ja niiden ratkaiseminen ovat työyhteisön hyvinvoinnin näkökulmasta tärkeitä. Oikein hyödynnettyinä konfliktit ovat luovuuden, muutoksen ja oppimisen kannalta merkityksellisiä. Ratkaisemattomat konfliktit kuluttavat psyykkisiä voimavaroja ja lamaannuttavat työyhteisön kehitykseen.

Oppimateriaali (valitaan viisi): 1) Järvinen, I. & Luhtaniemi, T. (2013). Ratkaisukeskeinen työyhteisösovittelu. 2) Laine, N. & Salonen, M. (2014). Ratkaise työpaikan ristiriidat. 3) Lohi-aalto, P. (2010). Reilu peli – toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn ja ristiriitojen selvittämiseen. 4) Mustonen, J. (2013). Guide for a good work community – instructions for problem situations. 5) Pehrman, T. (2011). Paremmin puhumalla: Restoratiivinen sovittelu työyhteisössä. 6) Skurnik-Järvinen, H. (2013). Ratkaise työpaikan ongelmatilanteet.

Opetus ja suoritustavat: Itsenäinen perehtyminen kirjallisuuteen, omakohtaisen lähdemateriaalin hankinta ja oppimistehtävien tekeminen yksilötyönä.

Tavoitteet: Opiskelija perehtyy erityyppisiin konflikteihin, niiden syihin sekä niiden hallintaan ja ratkaisemiseen. Hän pohtii vapaavalintaisen syventävän näkökulman kautta konfliktien syntyä ja hallintaa. Näkökulmina voivat olla esimerkiksi tunteet työyhteisössä, johtaminen ja esimiestyö tai kiusaaminen ja syrjintä.

MONIPAIKKAINEN MOBIILI TIETOTYÖ 3 op

Sisältö: Opintojakso antaa kuvan globaalin työelämän työnteon tavoista ja erityispiirteistä sekä niiden vaikutuksista yksilön ja työyhteisön hyvinvointiin. Opiskelija tutustuu aihepiiriin liittyvään tutkimukseen ja ajankohtaiseen teoreettiseen keskusteluun.

Oppimateriaali: 1) Aaltonen, I., Ala-Kotila, P., Järnström, H., Laarni, J., Määttä, H., Nykänen, E., Schembri, I., Lönnqvist, A., Ruostela, J., Laihonen, H., Jääskeläinen, A., Oyue, J., Nagy, G. (2012). New Ways of Working State-of-the-Art Report on Knowledge Work. 2) Allen, T. D. (2015). How Effective Is Telecommuting? Assessing the Status of Our Scientific Findings. Psychological Science in the Public Interest, 16(2), 40-68. 3) Greene, C. (2011). Space for thought: Designing for knowledge workers. Facilities, 29(1/2), 19-30. 4) Kojo, I. V. I. (2015). Places for multi-locational work - opportunities for facilities management. Facilities, 33(1/2), 20.

Opetus ja suoritustavat: Verkkoluennot, itsenäinen perehtyminen kirjallisuuteen ja yksilötyönä toteutettava oppimistehtävä.

MUUTOSVIESTINTÄ 3 op

Sisältö: Opintojaksolla pohditaan muutosviestinnän merkitystä ja tehtäviä työyhteisössä. Opiskelija perehtyy muutosviestinnän vaiheisiin ja analysoi, millainen vuorovaikutus edesauttaa muutoksen onnistumista. Muutosta tarkastellaan yhteisesti jaettuna vuorovaikutusprosessina, jossa kaikki työyhteisön jäsenet ovat osallisina.

Oppimateriaali: Opettajan erikseen määrittelemistä materiaaleista vähintään kaksi teosta ja kaksi artikkelia.

Opetus ja suoritustavat: Oppimistehtävät

Tavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija ymmärtää muutosviestinnän merkityksen ja tehtävät työyhteisössä. Hän saa välineitä muutostilanteiden sanattoman ja sanallisen viestinnän analysointiin ja osaa tarkastella muutosta viestinnän vastavuoroisena ja monimerkityksellisenä prosessina.

LUOTTAMUS JOHTAJUUDEN VOIMAVARANA JA TAITONA

OSAAMISEN KEHITTÄMINEN 3 op

Sisältö: Opintojakson päämääränä on, että työ- ja organisaatiopsykologisen tiedon hyödyntämisen avulla tuetaan organisaatio- ja henkilöstöstrategioiden toteutumista. Lisäksi inhimillisen pääoman eettisesti ja liiketaloudellisesti perustellun kehittämisen yleiset tarttumapinnat tulevat tutuiksi.

Oppimateriaali: 1) Haslam, A.S., Reicher, S. D. & Platow, M. J. (2012). Uusi johtamisen psykologia JA Varila, J. (2014). Työvointi. TAI 2) Schein, E. (2009). Yrityskulttuuri – selviämisopas. JA Varila, J. (2014). Työvointi

Opetus ja suoritustavat: Oppimistehtävä, jossa opiskelija paneutuu yksilötyönä ongelman hahmotukseen eli sen kehystämiseen. Kun ilmiö on hahmotettu, käytännön ratkaisut jäsentyvät helposti.

Tavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija hahmottaa kestävän työuran rakenteelliset ehdot ja vaihtoehdot. Hän tutustuu nykyaikaisten organisaatioteorioiden näkemyksiin organisaation ohjattavuudesta sekä suunnitteluparadigmoihin. Niiden lisäksi opiskelija paneutuu organisaatioiden näkökulmasta inhimillisen pääoman ja tietovirtojen ohjailuun. Opiskelija oppii suunnitellun muutoksen ja muutosvastarinnan dynamiikan. Hän osaa rytmittää muutostyöskentelyn oppimisen psykologisia lainalaisuuksia vastaavaksi sekä henkilöstön kehittämisen menetelmät tulevat tutuksi.

IKÄVOIMAA TYÖHÖN 3 op

Sisältö: Opintojaksolla käsitellään ikääntymisen, työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemisen kysymyksiä yksilön, työyhteisön ja yhteiskunnan näkökulmasta. Opiskelija perehtyy ikääntymisen ja työelämän vuorovaikutusta valottavaan tutkimukseen, ikääntymisen ja työn yhteensovittamiseen liittyviin mahdollisuuksiin ja haasteisiin sekä eläköitymisen ja ikäjohtamisen kysymyksiin Suomessa ja Euroopassa.

Oppimateriaali: 1) Lundell, S., Tuominen. E., Hussi, T., Klemola, S., Lehto, E., Mäkinen, E., Oldenbourg, R., Saarelma-Thiel, T. & Ilmarinen, J. (2011). Ikävoimaa työhön. 2) Takala, E-P., Seitsamo, J., Henriksson, L., Härmä, M., Gould, R., Nivalainen, S. & Kuivalainen, S. (2015). Ikääntyvien työhön osallistuminen. 3) Wallin, M. 2014. Ikäjohtaminen Euroopassa: näkemykset parhaista ikäjohtamiskäytännöistä EU27-maissa.

Opetus ja suoritustavat: Opintojakso suoritetaan perehtymällä itsenäisesti lähdemateriaaliin (pakollinen kirjallisuus ja vapaasti valittava oheiskirjallisuus) ja tekemällä yksilötyönä oppimistehtävä.

Tavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija ymmärtää, mitä ikääntyminen tuo tullessaan yksilöille työyhteisöissä. Hän hahmottaa ikääntymisen kysymyksiä ja ikäkäytäntöjä laajemmin yhteiskunnan, työelämän ja muutosten näkökulmasta. Lisäksi hän tuntee ja osaa arvioida eri-ikäisten työntekijöiden välisen yhteistyön ja vuorovaikutuksen merkityksiä työyhteisöissä ja työelämässä. Opiskelija myös tunnistaa työelämän laatutekijöitä ja ikäjohtamisen kysymyksiä.

VALMENTAVA JOHTAJUUS  4 op

Sisältö: Nykyajan työelämä vaatii erilaisia otteita myös johtamiseen ja johtajuuteen. Esimiehen rooli on muuttunut suorittamisen valvojasta yhä enemmän onnistumisten valmentajaksi. Uudet roolit edellyttävät uusia taitoja. Opintojaksossa perehdytään valmentavaan johtamiseen ja opitaan arvioimaan sen käyttöä tai käyttöönottoa osana organisaation sekä sen henkilöstön kehittymistä ja kehittämistä. Tässä opintojaksossa perehdytään valmentavaan johtamiseen nimenomaan esimies-alais -suhteen kautta.

Oppimateriaali: Vähintään kaksi tieteellistä artikkelia sekä vähintään kolme muuta kirjallisuuslähdettä. Kirjallisuuden voi valita oman tarkastelunäkökulman mukaisesti.

Opetus ja suoritustavat: Vapaaehtoiset verkkoluennot, itsenäinen perehtyminen kirjallisuuteen ja oppimistehtävän tekeminen yksilötyönä.

Tavoitteet: Opiskelija perehtyy valmentavaan johtajuuteen motivoinnin ja kannustamisen välineenä. Lisäksi hän tunnistaa valmentavan johtajuuden vahvuuksia ja haasteita sekä oppii arvioimaan valmentavan johtajuuden käyttöä tai käyttöönottoa osana organisaation kehittämistä.

Oikeus muutoksiin pidätetään

Lisätietoja:
Koulutussuunnittelija Anna-Maria Hentilä
anna-maria.hentila@kymenlaakso.fi
puh. 040 538 0213

 


#osaamisenkehittäjä

Yhteystiedot

Kotka

Laivurinkatu 7, 48100 Kotka
Puh. 040 538 0213

Kouvola

Hovioikeudenkatu 6, 45100 Kouvola
Puh. 044 747 8501

Muualla verkossa