Hoitotiede aineopinnot 37 op (UEF)

Opiskelijat perehtyvät hoitotieteen aineopinnoissa hoitotieteen teoreettiseen perustaan sekä yksilö- ja yhteisötason terveyden edistämiseen, eettiseen toimintaan hoitotyön asiantuntijuusalueella ja potilasturvallisuuteen. Opinnoissa käsitellään myös hoitotieteen tutkimusmenetelmiä, määrällisiä ja laadullisia menetelmiä sekä näyttöön perustuvaa toimintaa. Opinnot soveltuvat työn ohessa suoritettaviksi ja ne voi suorittaa kokonaan etäopintoina.

Huomioithan, että opintojaksot toteutuvat tiettyyn aikaan lukuvuoden aikana ja niissä on aikataulutettuja tehtäviä sekä pakollisia seminaaripäiviä (etäosallistuminen verkon välityksellä mahdollista). Tarkista opetuksen tarkemmat aikataulut yksittäisten opintojaksojen tiedoista.

Mahdolliset lainaus- ja kirjallisuuden hankintakulut eivät sisälly opintomaksuun.

Hoitotieteen aineopinnot 37 op opetussuunnitelma:

Johdatus asiakas- ja potilasturvallisuuden perusteisiin 5 op
Hoitotieteen historia- ja tietoperusta 5 op
Hoitotieteen teoria 1, 5 op
Hoitotieteen tutkimusmenetelmät3 op
Hoitotieteen tutkimusmenetelmät: laadulliset tutkimusmenetelmät 1, 2 op
Hoitotieteen kvantitatiiviset tutkimusmenetelmät 1, 2 op
Preventiivisen hoitotieteen ja terveyden edistämisen tietoperusta 6 op
Näyttöön perustuva hoitotyö ja laadun parantaminen 4 op
Intercultural competence and professionalism 5 op

Opinnot toteutetaan verkko-opintoina, jotka ovat suoritettavissa etäopiskeluna. Opintojaksot toteutuvat kerran lukuvuodessa ja opinnoissa eteneminen edellyttää säännöllistä opiskelua; opintojaksot voivat sisältää viikkotasolla aikataulutettuja tehtävänpalautuksia, verkkokeskusteluja tai aikataulutettuja verkkotenttejä. Opintojaksoilla voi olla myös tiettyyn aikaan läsnäoloa oppimisympäristössä vaativaa opiskelua (esim. seminaarityöskentelyä), kts. opintojaksojen tarkat tiedot. Läsnäoloa verkossa vaativa opetus toteutetaan pääsääntöisesti klo 8-16 aikana. Opetusaika on yksittäisten opintojaksojen opetusaika. Huomioithan, että opintojaksot toteutuvat tiettyyn aikaan ja niissä on aikataulutettuja tehtäviä. Tarkista ilmoittautumisajat yksittäisten opintojaksojen tiedoista.

Opintoihin tulee rekisteröityä erikseen kullekin opintojaksolle Itä-Suomen yliopiston järjestelmään. Saat yksittäiset opintojaksojen rekisteröitymislinkit Kymenlaakson kesäyliopistosta sen jälkeen, kun opintokokonaisuuden ilmoittautumisaika on päättynyt.

Aineopinnot on suunniteltu suoritettavaksi kolmen peräkkäisen lukukauden aikana (1,5 v):

Syksy 2023

Hoitotieteen historia- ja tietoperusta 5 op
Preventiivisen hoitotieteen ja terveyden edistämisen tietoperusta 6 op
Hoitotieteen tutkimusmenetelmät 3 op
Hoitotieteen tutkimusmenetelmät: kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 1 2 op
Hoitotieteen tutkimusmenetelmät: kvantitatiiviset tutkimusmenetelmät 1 2 op

Kevät 2024

Intercultural competence and professionalism 5 op

Syksy 2024

Johdatus asiakas- ja potilasturvallisuuden perusteisiin 5 op
Hoitotieteen teoria 1 5 op
Näyttöön perustuva hoitotyö ja laadun parantaminen 4 op

Aineopinnot voi suorittaa halutessaan myös yhden lukuvuoden aikana. Tällöin on hyvä huomioida opintojaksojen aikataulut (toteutuvat osittain samanaikaisesti, mikä huomioitava omassa ajankäytössä).

Edeltävät opinnot: Terveysalan soveltuvan (sairaanhoitaja, kätilö, terveydenhoitaja, ensihoitaja, suuhygienisti, fysioterapeutti, röntgenhoitaja, bioanalyytikko, geronomi, toimintaterapeutti, jalkaterapeutti) ammattikorkeakoulututkinnon, väistyvän terveydenhuollon opistoasteen tutkinnon tai 1994 päättyneen terveydenhuollon opistoasteen erikoistumistutkinnon suorittaneet opiskelijat voivat aloittaa hoitotieteen opinnot suoraan aineopinnoista.

Hinta: Kymenlaakson kesäyliopiston maksu 235 € + Itä-Suomen avoimen yliopiston maksut 333 €

---------------------

Johdatus asiakas- ja potilasturvallisuuden perusteisiin 5 op

Aikataulu: 29.08.2023 - 30.10.2023

Opettaja: Tiina Syyrilä, Marja Härkänen

Osaamistavoitteet:

Opintojakson opiskeltuaan opiskelija

• ymmärtää asiakas- ja potilasturvallisuuden keskeiset käsitteet ja sitä ohjaavan lainsäädännön ja keskeiset toimijat
• soveltaa asiakas- ja potilasturvallisuuskulttuurin ja systeemiajattelun perusperiaatteita kuvatessaan sosiaali- ja terveystoimen turvallisen hoivan ja hoidon elementtejä
• arvioi inhimillisten tekijöiden, tiimityön ja kompleksisten organisaatioiden vaikutuksia asiakas- ja potilasturvallisuuteen
• soveltaa oppimaansa tietoa vaaratapahtumien ennaltaehkäisyyn ja niistä oppimiseen.

Sisältö: Asiakas- ja potilasturvallisuuden keskeiset käsitteet ja toimijat sekä ohjaava kansallinen ja kansainvälinen sääntely. Turvallisen hoidon, hoivan ja palvelujen elementit. Vaaratapahtumien ennaltaehkäisy, käsittely ja tilanteessa toimiminen. Asiakas- ja potilasturvallisuuden erityistilanteet/haasteet.

Toteutustavat: Verkko-opinnot ovat suoritettavissa kokonaisuudessaan etäopintoina. Opintojaksolla on aikataulutettua työskentelyä Moodlessa, kirjaudu Moodleen heti jakson alettua.

Suoritustavat: Johdantoluento tai korvaava videoluento 3 h. Verkko-opetus 132 h: videoluennot, kirjallisuus, oppimistehtävät.

Oppimateriaali:

Aiheeseen liittyvät ajankohtaiset julkaisut.

Härkänen M, Haatainen K, Vehviläinen-Julkunen K, Miettinen M. (2021). Artificial intelligence for identifying the prevention of medication incidents causing serious or moderate harm: An analysis using incident reporters’ views. International Journal of Environmental Research and Public Health,18, 9206.

Härkänen M, Murrells T, Rafferty AM, Franklin BD, Vehviläinen-Julkunen K. (2020). Factors contributing to reported medication administration incidents in patients’ homes – A text mining analysis. Journal of Advanced Nursing, 76(12):3573-3583.

Kuntaliitto. (2019). Terveydenhuollon laatuopas. https://www.kuntaliitto.fi/julkaisut/2019/1996-terveydenhuollon-laatuopas

Lehtonen L, Lohiniva-Kerkelä M & Pahlman I. (2014). Terveysjuridiikka. Talentum Fokus, Helsinki.

Liukka M, Steven A, Vizcaya Moreno F, Sara-aho A, Khakurel J, Pearson P, Turunen, H & Tella S. (2020). Action after Adverse Events in Healthcare: An Integrative Literature Review. Int J Environ Res Public Health, 2020 Jun 30;17(13):4717.

Mönkkönen K, Kekoni T & Pehkonen A. (toim.). 2019. Moniammatillinen yhteistyö: vaikuttava vuorovaikutus sosiaali- ja terveysalalla.

Roine R & Kaila M. (2014). Hoidon vaikuttavuus on tärkein osa potilasturvallisuutta. Duodecim 130(17), 1740-1741.

Sahlström M, Partanen P, Azimirad M, Selander T & Turunen H. (2019). Patient participation in patient safety - An exploration of promoting factors. Journal of Nursing Management, 27(1), 84–92. DOI: 10.1111/jonm.12651

STM. (2022). Asiakas- ja potilasturvallisuusstrategia ja toimeenpanosuunnitelma 2022–2026. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/163858

Syyrilä T, Vehviläinen-Julkunen K, Härkänen M. (2021). Healthcare professionals’ perceptions on medication communication challenges and solutions – text mining and manual content analysis - cross-sectional study BMC Health Services Research 21 (1226).

Wu AW, Shapiro J, Harrison R, Scott SD, Connors C, Kenney L & Vanhaecht K. (2020). The impact of adverse events on clinicians: What's in a name? Journal of patient safety 16(1), 65-72.

WHO. (2021). Global Patient Safety Action Plan 2021–2030 Towards eliminating avoidable harm in health care. https://www.who.int/teams/integrated-health-services/patient-safety/policy/global-patient-safety-action-plan

Arviointi: Aktiivinen osallistuminen verkko-oppimisympäristössä. Oppimistehtävät hyv/hyl.

---------------------

Hoitotieteen historia- ja tietoperusta 5 op

Aikataulu: 11.09.2023 - 20.11.2023

Opettaja: Ari Haaranen, Kristiina Heinonen

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa

• tunnistaa hoitotieteen kehittymiseen vaikuttaneet tekijät
• tunnistaa tieteellisen toiminnan perusteet ja tieteiden välisen tutkimuksen
• osaa määritellä hoitotieteen tutkimuskohteen ja tieteenalan lähtökohdat
• osaa määritellä hoitotieteellisen tiedon lajit
• osaa käyttää hoitotieteellistä tietoa ja hoitotieteen eettisiä lähtökohtia tiedon tuottamisessa ja hyödyntämisessä.

Sisältö: Hoitotieteen kehittyminen ja siihen vaikuttaneet tekijät. Tieteellisen toiminnan perusteet ja tieteiden välinen tutkimus. Hoitotieteen tutkimuskohde ja tietoperusta. Hoitotieteellisen tiedon lajit ja sisältö. Eettinen tieto ja toiminta hoitotieteessä.

Toteutustavat: Itsenäinen opiskelu, monimuoto-opetus, verkko-opiskelu.

Suoritustavat: Luennot 16 tuntia, oppimistehtävä, dialogi- tai verkkotentti 4 tuntia, omatoiminen opiskelu 115 tuntia. Opintojaksolla on aikataulutettua etenemistä ja opintojakso tulee suorittaa annetussa aikataulussa.

Oppimateriaali:

Luentomateriaali

Meleis A.I. 2012 tai uudempi. Theoretical Nursing, Development and Progress. Wolters Kluwer Health/ Lippincott Williams & Wilkins. Luvut 2, 3, 5, 6.

Eriksson K, Isola A, Kyngäs H, Lindströn U, Paavilainen E, Pietilä A-M, Salanterä S, Vehviläinen-Julkunen K & Åstedt-Kurki P. 2016 tai uudempi. Hoitotiede. WSOYpro Oy, Helsinki.

Muu verkko-oppimisympäristössä tarjottava materiaali

Arviointi: Oppimistehtävä Hyväksytty-Hylätty, Vaihtoehtoisesti joko dialogitentti tai verkkotentti, arvosteluasteikko 0-5 

---------------------

Hoitotieteen teoria 1, 5 op

Aikataulu: 01.11.2023 - 27.03.2024

Opettaja: Päivi Kankkunen, Outi Kiljunen

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa

• kuvata hoitotieteen tieteenfilosofisia lähtökohtia
• tunnistaaa Hoitotieteellisen teorian kehittämistapoja ja käsiteanalyysin merkitystä teorian kehittämisessä
• käyttää teorioita hoitieteellisessä tutkimuksessa
• arvioida kansallisen ja kansainvälisten hoitotieteellisen tutkimuksen painopistealeuiden merkitystä.

Sisältö: Hoitotieteen tieteenfilosofiset lähtökohdat, hoitotieteen teorioiden kehittäminen ja käsiteanalyysi, hoitotieteen teorioiden kuvaus ja käyttö, hoitotieteellisen tutkimuksen painopistealueita.

Toteutustavat: Itsenäinen opiskelu, monimuoto-opetus, verkko-opiskelu.

Suoritustavat: Seminaarit 16 h, itsenäinen työskentely 119 h. Seminaarien pakollinen läsnäolo 100%.

Oppimateriaali:

Walker L & Avant K 2019. Strategies for theory construction in nursing. 6.ed. Pearson, New York. Osa 1.

Fitzpatrick, J., & McCarthy, G. (2014). Theories guiding nursing research and practice : making nursing knowledge development explicit. Springer Publishing Company, LLC.

Muu mahdollinen materiaali.

Suositeltavaa oppimateriaalia:

Morata, L. 2017. An evolutionary concept analysis of futility in health care. Journal of Advanced Nursing 74, 1289–1300. DOI: 10.1111/jan.13526.

Schaefer, J .& Welton2, J. 2018. Evidence based practice readiness: A concept analysis. Journal of Nursing Management 26,621–629. DOI: 10.1111/jonm.12599.

Tofthagen, R. & Fagerstrøm, L. 2010. Rodgers’ evolutionary concept analysis–A valid method for developing knowledge in nursing science. Scandinavian Journal of Caring Sciences 24, 21-31. DOI: 10.1111/j.1471-6712.2010.00845.x.

Oheismateriaali verkko-oppimisympäristössä.

Arviointi: Kirjallisen työn numeerinen arviointi 0-5.

---------------------

Hoitotieteen tutkimusmenetelmät 3 op

Aikataulu: 06.09.2023 - 29.09.2023

Opettaja: Krista Jokiniemi, Anu Nurmeksela

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa

• tunnistaa hoitotieteen kehittymiseen vaikuttaneet tekijät
• tunnistaa tieteellisen toiminnan perusteet ja tieteiden välisen tutkimuksen
• osaa määritellä hoitotieteen tutkimuskohteen ja tieteenalan lähtökohdat
• osaa määritellä hoitotieteellisen tiedon lajit
• osaa käyttää hoitotieteellistä tietoa ja hoitotieteen eettisiä lähtökohtia tiedon tuottamisessa ja hyödyntämisessä.

Sisältö: Hoitotieteellisen tutkimuksen lähtökohdat. Hoitotieteellisen tutkimuksen keskeiset tutkimusmenetelmät ja lähestymistavat. Tutkimusprosessin vaiheet ja tutkimussuunnitelma. Tutkimuksen etiikka ja luotettavuus.

Toteutustavat: Itsenäinen opiskelu, monimuoto-opetus, verkko-opiskelu.

Suoritustavat: Luentotallenteet/-diat verkkoympäristössä (5 t), oppimistehtävä (2 t), omatoiminen työskentely (72 t) ja tentti (2 t).

Oppimateriaali:

Kankkunen Päivi & Vehviläinen-Julkunen Katri: Tutkimus hoitotieteessä. 3., 4. tai 5. uudistettu painos. Sanoma Pro, Helsinki 2017.  Muu opintojakson ympäristössä ilmoitettu materiaali.

Arviointi: Oppimistehtävä: hyväksytty - hylätty Tentti: Hylätty (0) – erinomainen (5).

---------------------

Hoitotieteen tutkimusmenetelmät: kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 1, 2 op

Aikataulu: 09.10.2023 - 31.10.2023

Opettaja: Tarja Välimäki, Kristiina Heinonen

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija

• ymmärtää laadullisten tutkimusotteiden perusperiaatteita ja menetelmiä
• osaa kuvata laadullisen terveystutkimuksen lähtökohdat ja keskeiset ominaispiirteet tutkimusprosessin eri vaiheissa
• hallitsee laadullisen haastatteluaineiston keräämisen ja aineistolähtöisen sisällönanalyysin perusperiaatteita
• ymmärtää tutkimuseettiset lähtökohdat laadullisessa tutkimuksessa.

Sisältö: Laadulliset tutkimusasetelmat. Laadullisen tutkimuksen otos. Aineiston keruumenetelmät. Analyysin perusmenetelmät, sisällön analyysi. Tutkimussuunnitelman laatiminen laadullisessa tutkimuksessa. Tutkimuseettiset kysymykset.

Toteutustavat: Itsenäinen opiskelu, monimuoto-opetus, verkko-opiskelu.

Suoritustavat Seminaarit etäyhteydellä 8 h. Oppimistehtävä 20 h. Tentti 2 h. Itsenäinen työskentely 24 h. Verkko-oppimisympäristön ja opetusteknologisten sovellusten hyödyntäminen. Läsnäolo seminaareissa 100 %.

Oppimateriaali:

Holloway, Immy; Wheeler, Stephanie.; Holloway, Immy.; ProQuest (Firm); Qualitative research in nursing and healthcare. e-kirja, 2010 tai uudempi. Sivut 3-71, 87-106.

Laadullisen tutkimuksen verkkokäsikirja. https://www.fsd.tuni.fi/fi/palvelut/menetelmaopetus/

Kyngäs H, Mikkonen K. & Kääriäinen M (eds.) 2020. The application of content analysis in nursing science research. Springer.

Opintojaksolla erikseen osoitettavat artikkelit.

Arviointi: Osallistuminen seminaareihin hyv/hyl, oppimistehtävä ja tentti arvoidaan. Numeerinen arviointi tentin perusteella 0-5.

Edeltävät opinnot: Opintojakso Hoitotieteen tutkimusmenetelmät 3 op tulee olla suoritettu/aloitettuna.

---------------------

Hoitotieteen tutkimusmenetelmät: kvantitatiiviset tutkimusmenetelmät 1, 2 op

Aikataulu: 06.11.2023 - 03.12.2023

Opettaja: Reeta Lamminpää

Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa

• erotella erilaiset tutkimusasetelmat
• tunnistaa erilaiset aineistonkeruumenetelmät
• arvioida otoskoon
• arvioida tutkimuksen luotettavuutta
• kuvailla aineistoa.

Sisältö: Tutkimusasetelmat ja -tyypit. Otanta, otos, otoskoko. Aineiston keruu, mittarit, mitta-asteikot. Aineiston käsittely ja kuvailu. Luotettavuus.

Toteutustavat: Itsenäinen opiskelu, monimuoto-opetus, verkko-opiskelu.

Suoritustavat: Luennot etäyhteydellä (8 h). Pienryhmätehtävä Moodlessa (20 h). Tentti (2 h). Itsenäinen työskentely (24 h).

Oppimateriaali:

Tietoarkiston kvantitatiivisen tutkimuksen verkkokäsikirja 2021: https://www.fsd.tuni.fi/fi/palvelut/menetelmaopetus/kvanti/

Kvist T. ym. The job satisfaction of finnish nursing staff: the development of a job satisfaction scale and survey results. Nurs Res Pract. 2012;2012:210509. Epub 2012 Oct 23.

Muu opintojakson materiaali.

Arviointi: Numeerinen arviointi tentin perusteella 0-5.

---------------------

Preventiivisen hoitotieteen ja terveyden edistämisen tietoperusta 6 op

Aikataulu: 07.09.2023 - 20.10.2023

Opettaja: Lauri Kuosmanen

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija

• tunnistaa preventiivisen hoitotieteen tietoperustaa ja tutkimuskohteita
• määrittelee terveyden edistämistä ja analysoi sen moniulotteisuutta
• tunnistaa terveyden edistämisen yhteiskunnallisen ja globaalin kontekstin
• saavuttaa valmiudet arvioida terveyden edistämistä yksilötasolta yhteisötasolle
• syventää ymmärrystään terveyden edistämisen teoreettisesta perustasta
• arvioi terveyden edistämistä monitieteiseen tutkimustietoon perustuvana toimintana.

Sisältö: Preventiivisen hoitotieteen tietoperusta ja tutkimuskohteet, terveyden edistäminen moniulotteisena ilmiönä, terveyden edistämisen ajankohtaisia kansallisia ja kansainvälisiä linjauksia, terveyden edistämisen teoreettisia lähestymistapoja.

Toteutustavat: Itsenäinen opiskelu, monimuoto-opetus, verkko-opiskelu.

Suoritustavat: Luennot 16 h (luennot tallennetaan), lisämateriaali Moodlessa 6 h, seminaari 8 h (pakollinen 100 %, etäyhteys), itsenäinen työskentely 132 h.

Oppimateriaali:

Ajankohtaiset tieteelliset julkaisut ja terveyspoliittiset ohjelmat (ilmoitetaan kurssin alussa)

Haugan, G. & Eriksson, M. (eds.). 2021. Health Promotion in Health Care – Vital Theories and Research. Cham: Springer, e-kirja (soveltuvin osin)

Mittelmark M.B., Sagy S., Eriksson M., Bauer G.f., Pelikan J.M., Lindström B. & Espnes G.A. (edit). 2016. The Handbook of Salutogenesis. Springer International Publishing, Switzerland e-kirja (soveltuvin osin)

Arviointi: Opintojakso arvioidaan asteikolla 0-5. Seminaarissa pakollinen läsnäolo 100 %.

---------------------

Näyttöön perustuva hoitotyö ja laadun parantaminen 4 op

Aikataulu: 09.10.2023 - 06.12.2023

Opettaja: Krista Jokiniemi, Kristiina Heinonen

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa

• nimetä ja arvioida näyttöön perustuvan hoitotyön (NPH) keskeiset elementit ja osaamisen hoitotyössä
• kuvata NPH:n ja merkityksen hoitotyön ja terveyspalvelujärjestelmän laadun parantamisen kannalta
• tunnistaa erilaisen näytön roolin näyttöön perustuvassa päätöksenteossa
• soveltaa prosessityöskentelyä NPH:n kehittämisessä: muodostaa relevantin kysymyksen, etsii ja arvioi kriittisesti näyttöä, syntetisoi saadun näytön ja arvioi näytön astetta sekä esittää alustavia päätelmiä näytön käytöstä.

Sisältö: Näyttöön perustuvan hoitotyön keskeiset käsitteet ja perustelut, 7 askeleen NPH prosessi, PICO rakenne kliinisten kysymysten muotoilussa, tutkimustiedon hakeminen sähköisistä tietokannoista, Joanna Briggs tutkimusten laadunarviointikriteerit, näyttöön perustuva kulttuuri ja toimintaympäristö.

Toteutustavat: Itsenäinen opiskelu, monimuoto-opetus, verkko-opiskelu.

Suoritustavat: Tutkinto- ja avoimen yliopiston opiskelijat (108 t): Luentotallenteet/-diat verkkoympäristössä (10 t), seminaari (8 t) ja oppimistehtävät ja verkkokeskustelut sekä omatoiminen työskentely (90 t). Seminaarissa 100 % pakollinen läsnäolo vaaditaan opintojakson suorittamiseksi (etäyhteys).

Oppimateriaali:

Melnyk B, Gallagher-Ford L & Fineout-Overholt E. 2016. Implementing the Evidence-Based Practice competencies in health care. A practical guide for improving quality, safety, & outcomes. (Saatavissa Itä-Suomen yliopiston kirjastosta e-kirjana).  

Muu opintojakson aikana osoitettava ajankohtainen materiaali.  

Arviointi: Opintojakso arvioidaan asteikolla Hylätty (0) – erinomainen (5)

Edeltävät opinnot: Suositellaan Hoitotieteen tutkimusmenetelmät -jaksoa edeltävästi, jotta opiskelijalla on riittävät tiedot ja taidot osallistua opintojaksolle.

---------------------

Intercultural competence and professionalism 5 op

HUOM! Opetuskieli on englanti. Teaching language is English.

Aikataulu: 19.02.2024 - 01.05.2024

Opettaja: Maliheh Nekouei Marvi Langari

Sisältö: Concepts related to interculturalism, multiculturalism, professional development, communication across cultures.

Toteutustavat: Web-based learning, independent learning.

Suoritustavat:

• Independent studying in Moodle learning environment, watching videos (10 hours)
• Independent reading literature (25 hours)
• Article review (10 hours)
• Writing scientific essays on intercultural competence and communication: a case study (group work) and peer group commenting (40 hours)
• Group discussion in Moodle learning environment (10 hours)
• Writing scientific essays and using critical incidence method and case study (group work) peer group commenting (40 hours)

Oppimateriaali:

Bennett, J. M. (2015). The Sage encyclopedia of intercultural competence. 1. Thousand Oaks, California: SAGE Publications, Inc.

Intercultural Competence Managing Cultural Diversity: Training Handbook 5th Edition, E-book, Berninghausen, Jutta; Minshawi, Béatrice Hecht-El, Libreka GmbH 2009

Intercultural competence: concepts, challenges, evaluations, E-book, Witte, Arnd ; Harden, Theo ; ProQuest (Firm), Peter ang 2011.

Intercultural Communication, E-book, Chen, Ling, De Gruyter 2017.

Intercultural Competence Managing Cultural Diversity: Training Handbook 5th Edition, E-book, Berninghausen, Jutta; Minshawi, Béatrice Hecht-El, Libreka GmbH 2009

Deardorff, DK (2009). The Sage Handbook of Intercultural Competence. Los Angeles: Sage.

Cai, D.-Y. (2016). A concept analysis of cultural competence. International Journal of Nursing Sciences, 3(3), 268–273. https://doi.org/10.1016/j.ijnss.2016.08.002

Tarozzi, M. (2014). Building an “intercultural ethos” in teacher education. Intercultural Education (London, England), 25(2), 128–142. https://doi.org/10.1080/14675986.2014.888804

Das, C., & Anand, J. C. (2014). Strategies for critical reflection in international contexts for social work students. International Social Work, 57(2), 109–120. https://doi.org/10.1177/0020872812443693

Osaamistavoitteet: After completion of the course student is able to

• describe the key concepts related to interculturalism and professional development
• connect and demonstrate these concepts to the own academic field and future work (i.e., teaching, studying, working, leadership, etc.)
• demonstrate a link between interculturalism and own future work
• analyze the role of professional development in the multicultural working environment
• to know intercultural communication with people from different races, age, cultures
• to reflect on own intercultural experience.

Arviointi: A passing grade is equivalent to a 'good' level, which stands for at least 70 % of the set objectives.
To pass the study unit, the student must have completed all 4 learning tasks and assignments included in the modules. (Individual assignment, group assignments and self-evaluation). There are 4 assignments and each one is weighted equally in the final evaluation. Task 5 is compulsory to complete but has no point in the final grading.

Oikeus muutoksiin pidätetään.