Viime aikoina olen saanut useita yhteydenottoja avoimessa yliopistossa opiskeluun liittyen. ”Olen koulutukseltani xxx. En ole opiskellut vuosiin, osaanko opiskella avoimessa yliopistossa? Miten pärjään englannin kielisten artikkelien kanssa? Osaanko kirjoittaa esseitä?” Kaikkein kamalimpana ja pelottavimpana pohditaan jo etukäteen tulevaa kandidaatin tutkielmaa, joka todellisuudessa on vain vähän pitempi essee kuin mitä normaalisti kirjoittaisit. Sitä nyt ei ainakaan kannata pelätä.

”Osaanko opiskella avoimessa yliopistossa?” Osaat aivan varmasti. Me täällä kesäyliopistolla pyrimme järjestämään tutorryhmiä, joissa opettaja auttaa kädestä pitäen vaikkapa Moodlen käyttöä, artikkelien lukua, auttaa etsimään kansainvälisiä tutkimuksia tai missä ikinä apua tarvitsetkaan! Tutorryhmiä kannattaa ehdottomasti hyödyntää opinnoissa, sillä ryhmäytyessäsi muiden opiskelijoiden kanssa huomaat pian, ettet ole yksin samojen asioiden äärellä. Ryhmä auttaa, tukee ja tsemppaa silloin kun tekisi mieli heittää hanskat tiskiin, ja niitä hetkiä tulee ihan varmasti jokaiselle. Jos tutorryhmää ei satu olemaan käden ulottuvilla, varaa aika ja piipahda toimistolle. Ratkotaan yhdessä oppimisen esteet!  

”En ole opiskellut vuosiin, osaanko kirjoittaa esseitä.” Sekään ei ole ongelma. Yliopistot järjestävät preppauskursseja opiskelijataito-webinaarien muodossa, jotka ovat kaikille ilmaisia ja kotona katsottavia. Näiden lisäksi tutorit voivat pitää vaikkapa oppitunnin siitä, kuinka kirjoitetaan essee-vastaus lähdeviitteineen.

”Pärjäänkö kokeneempien joukossa?” Eräs opiskelija kertoi arvioineensa oman esityksensä seminaarissa alhaisemmaksi kuin muiden esitykset.  Syyksi hän kertoi, ettei hänellä ole opiskeltavasta alasta aikaisempaa työkokemusta, toisin kuin muilla. Muut osasivat avata esityksiään esimerkkitapausten avulla, toinen kirjatietoon perustuen. On täysin eri asia, onko jo opiskeltavaa alaa tehnyt jo vuosia vai aloittaako ns. puhtaalta pöydältä uuden alan opiskelun. Itselleen pitää muistaa olla armollinen eikä kannata verrata itseään muihin. Eivät opettajatkaan arvosanoja anna sen perusteella onko toinen tehnyt vuosia jo opiskeltavan alan töitä vai ei. Sisältö ratkaisee, ei työkokemus.

”Miten pärjään englanninkielisten artikkeleiden kanssa?” Kerron salaisuuden, jonka opin itse aikoinaan yliopisto-opiskelijana: ei niitä artikkeleita lueta kokonaan! Tärkeintä on koluta ihan ensimmäiseksi ”summary”, josta saat jonkin käsityksen, onko aihe edes lähellä sinun esseetäsi ja/tai kanditutkielmaasi. Lisäksi tarvitset tietoa miksi ja miten tutkimus on tehty sekä lyhyesti tulokset ja johtopäätökset. Jokaista sanaakaan ei tarvitse ymmärtää, riittää, kun saa jonkinlaisen käsityksen siitä, mitä artikkelissa kerrotaan. Apuna ja tukena voi käyttää myös sanakirjoja ja Google Translatea, kunhan jälkimmäiseen ei ihan sokeasti luota. Puhelimeenkin on saatavilla näppäriä appeja, joiden avulla valokuvaat tekstin, valitset halutun tekstin pätkän ja saat huonolla suomella kirjoitetun vastauksen. Nämä ovat pieniä apuvälineitä, jotka joskus auttavat pahimman yli.

”Mitä opiskelu maksaa?” Laskin erään sosionomin pyynnöstä sosiaalityön opintojen hintalappua. Tässä esimerkkilaskelma siis sosionomeille, jotka saavat hyväksilukuja mm. sivuaineopinnoista: Hinnat voivat vaihdella vuosittain, mutta tässä tämän hetkinen esimerkki vuodelta 2020.

• Sosiaalityön perusopinnot 450€
• Sosiaalityön aineopinnot 680€
• Sosiaalityön käytäntö 2, 420€ (ja kun olet nämä kolme jaksoa suorittanut, voit hakea jo sosiaalityöntekijän sijaisuuksia)
• Sosiaalityön kandidaatin tutkielma ja seminaari 545€
• Pakollinen sivuaine (Yhteiskuntapolitiikka 320€ TAI sosiaali- ja terveyshallintotiede 395€)
• Pakolliset filosofian 2 kirjatenttiä yhteensä 140€

Näistä tulee yhteensä 2.555€ valitsemalla edullisemmat yhteiskuntapolitiikan opinnot.
Onko summa mielestäsi iso vai pieni?  Avoimessa yliopistossa opinnot ovat järjestetty siten, että opiskelija voi suorittaa opintoja työn ohella. Lähiopetus tapahtuu ilta- ja viikonloppuaikaan, jolloin tuosta summasta voi jo vähentää lomapäivien ja palkattomien työpäivien osuuden, joita muutoin tarvitsisit yliopistossa opiskellessasi. Kannattaa myös muistaa, että yliopistokaupunkiin matkustaminen ja siellä yöpyminen tekevät ison loven lompakkoon, ja opetus yliopistossa tapahtuu virka-aikana, useana viikonpäivänä. Avoimen yliopiston hinnat sisältävät opettajan lähi- ja etäopetuksen sekä tehtävien ja tenttien tarkastamisen. Sekin kannattaa muistaa, että Kymenlaakson kesäyliopisto on voittoa tuottamaton kouluttaja eli me emme taloudellisesti kurssihinnoista voittoa tee.

”Voinko aloittaa opinnot koska tahansa?” Kyllä voit. Perusopinnoissa opinto-oikeus on 3 lukukautta eli 1,5 vuotta, aineopinnoissa 4 lukukautta eli 2 vuotta. Osa opinnoista saattaa sisältää aikataulutettuja opintojaksoja, jotka tarjotaan 1-2 kertaa vuodessa, joten tarkista aina aikataulutettujen opintojen kohdalla suoritusajat, ettei opintojakso jää suorittamatta. 

Heräsikö vielä muita kysymyksiä? Voit kysyä meiltä lisätietoja sinua askarruttaviin kysymyksiin, niin mietitään yhdessä sinulle sopivaa opintopolkua. Ota rohkeasti yhteyttä!