Kuinka suuri merkitys johtamisen tavalla voi olla henkilöstön innostumiselle, motivaatiolle ja hyvinvoinnille heidän omalla työpaikallaan? Positiivisesta johtamisesta väitelleen Sanna Wenströmin mukaan valtava! 

Uudessa Positiivinen ja yhteisöllinen johtaminen -koulutuksessa Sanna Wenström ja hänen kouluttajakollegansa Aki Heiskanen auttavat johtajia ja esihenkilöitä lähestymään johtamista teoreettisesti, mutta samalla lempeän ihmislähtöisesti. Koulutus perustuu positiivisen johtamisen teoriaan, jolla tavoitellaan kokonaisvaltaista hyvinvointia, millä on taas vaikutuksensa myös viivan alle jäävään tulokseen. Positiivisen johtamisen oppien mukaan tämä tuloksellisuus saavutetaan kuitenkin ihmisten kautta, eikä heidän kustannuksellaan. 
 
-Tässä koulutuksessa liikumme äärimmäisen ajankohtaisen teemojen äärellä. Positiivinen ja yhteisöllinen johtaminen ei pelkästään tunnu mukavalta; tutkimustulosten perusteella voimme todeta, että näiden asioiden kautta saavutetaan myös se tuottavuus, tehokkuus ja laatu, Wenström kertoo. 
 
Wenström kiinnostui positiivisesta johtamisesta tutkittuaan ensin työinnostusta ja huomattuaan sitten, miten johtaminen vaikuttaa mahdollisuuteen innostua omasta työstään. Tämän jälkeen Wenström on syventänyt asiantuntijuuttaan tekemällä positiivisesta johtamisesta väitöstutkimuksen sekä kaksi kirjaa. Kuvaillessaan positiivisen johtamisen hyötyjä Wenström käyttää sateenvarjon käsitettä, sillä teorian avulla on mahdollista koota aiemmin irralliselta tuntuneita asioita yhden varjon alle.  
 
- Positiivisen johtamisen kautta monet ovat kokeneet pystyvänsä tuomaan sekä aikaisemman osaamisensa että kokemuksensa johtajana yhden ja saman ”sateenvarjon” alle. Positiivinen johtaminen tarjoaa teoreettisen selkärangan tieto-taitoa kiinnittämään sekä uudenlaista syvyyttä aikaisempaan osaamiseen, Wenström kuvailee. 
 
Wenström on saanut positiivisen johtamisen opeista paljon hyvää palautetta niin uusilta kuin kokeneiltakin johtajilta. Häntä ilahduttaa suuresti, kuinka kokeneet johtajat ovat tulleet kertomaan löytäneensä viimein sellaisen johtamisopin, joka vastaa kaikkea sitä, mitä he ovat edellisen 30 vuoden aikana toteuttaneet. Kursseille osallistuneet ovat muutenkin reflektoineet omaa johtamistapaansa ja kokeneet sen seurauksena hätkähdyttäviä oivalluksia.

Eräskin toimitusjohtaja kertoi huomanneensa esittävänsä työpaikallaan sellaista roolia, joka ei vastannut hänen aitoa minäänsä vaan enemminkin kiiltokuvaa hyvästä johtajasta, ja uskalsi tämän oivalluksen myötä hyödyntää enemmän omia vahvuuksiaan. Nyt hän voi paremmin omassa työssään ja pystyy auttamaan myös henkilöstöä hyödyntämään omia vahvuuksiaan huomattavasti aikaisempaa tehokkaammin. 
 
- Pysähdymme tarkastelemaan ja reflektoimaan omia johtamistapojamme. Myös johtaminen on sellainen asia, jonka kehittämiselle tulisi antaa aikaa, mutta valitettavasti johtajat ja esihenkilöt ovat monesti todella kiireisiä. Tämän lisäksi koulutus tarjoaa osallistujille myös paikan vertaistuelle ja verkostoitumiselle, Wenström jatkaa.  
 
Wenströmin mielestä koulutus sopii kaikille johtajille ja esihenkilöille kertyneiden työvuosien määrästä tai alasta riippumatta. Kouluttajakollega Aki Heiskaselle äärimmäisen tuttu sosiaali- ja terveysala on ollut sellainen, missä positiivisen johtamisen opit ovat resonoineet varsin voimakkaasti. Wenströmin mukaan tämä ei yllätä, koska alalla vallitseva ihmiskäsitys vastaa positiivisen johtamisen humanistista ihmiskäsitystä. Yhteensopivuus helpottaa johtamisteorian hyväksymistä ja sen käytäntöön soveltamista.

Sotealalla toimivien johtajien ja esihenkilöiden tulisi kiinnittää erityistä huomiota henkilöstön tunteiden ja hyvinvoinnin johtamisen kehittämiseen, sillä siellä ihmisyys on kaiken keskiössä. 

- Me emme voi soveltaa pelkkää prosessiteollisuuden johtamistapaa ihmisten parissa. Esimerkiksi vanhustyötä ei ole kovin mielekästä lähestyä prosessina, jonka yhteydessä voisi puhua läpimenoajoista, Wenström huomauttaa. 
 
Tiedettävästi sosiaali- ja terveysalan toimintaympäristön haasteina ovat erilaiset veto- ja pitovoimatekijät, joihin lukeutuu muun muassa lainsäädäntö, reunaehdot ja resurssipula. Tämän lisäksi myös väärät johtamismenetelmät voivat vaikuttaa siihen, etteivät työntekijät sitoudu, motivoidu tai viihdy omassa työssään.  
 
- Luonnollisesti ihmiset haluavat olla siellä, missä heidän on hyvä olla. Hyvä ilmapiiri onkin yksi kilpailutekijä, joka voi lisätä organisaation vetovoimaa työmarkkinoilla. Tutkimusten mukaan tällä alalla työntekijöiden hyvinvointi näkyy konkreettisesti jopa pienempänä komplikaatioiden ja kuolleisuutena, Wenström toteaa. 
 
Wenströmin mukaan nykyisessä toimintaympäristössä korostuvat nimenomaan tarpeet resilienssin vahvistamiseen, ihmisyyteen keskittymiseen ja perusasioihin palaamiseen. Ja näihin tarpeisiin voidaan vastata perehtymällä positiiviseen ja yhteisölliseen johtamiseen. 

Tulossa:

Positiivinen ja yhteisöllinen johtaminen -asiantuntijakoulutus (40 op), alkaa elokuussa 2023.

Kouluttajina Sanna Wenström ja Aki Heiskanen.