Hallitusneuvotteluissa on nostettu esille leikkaukset vapaan sivistystyön rahoitukseen.
STT:n tietojen mukaan hallitusneuvotteluissa on keskusteltu 20–70 miljoonan euron leikkauksista vapaaseen sivistystyöhön, eli esimerkiksi kansanopistojen, kansalaisopistojen ja kesäyliopistojen rahoitukseen.
Kustannustehokkaiden kesäyliopistojen toimintaan on tehty kaikki mahdolliset sopeuttamistoimet viimeisten vuosien aikana, eikä toiminnan tehostaminen juurikaan enää ole mahdollista. Jo entuudestaan korkeita opiskelijamaksujakaan ei voi nostaa ilman suurta opiskelijakatoa, joten suunnitelluilla leikkauksilla olisi peruuttamattomat seuraukset.
“Sen sijaan että supistaisimme koulutustoimintaamme, olemme kiinnostuneita ottamaan vastaan lisävastuita liittyen nyt niin ajankohtaiseen työelämän murrokseen ja työikäisten osaamisvajeeseen”, ehdottaa Suomen kesäyliopistot ry:n pääsihteeri Tuija Österman.
Kesäyliopistoilla kiinteät kustannukset ovat pieniä, vakituista opetushenkilökuntaa ei yleensä ole eikä omia rakennuksia, pystymme nopeasti vastaamaan erilaisiin tarpeisiin. Näin pystymme jatkossakin järjestämään laadukkaan ja laajan koulutustarjonnan edullisesti alueelliset tarpeet huomioiden.
Avoimen korkeakouluopetuksen ohella kesäyliopisto tarjoaa syventäviä ammatillisia täydennyskoulutuksia, usein aloilla, joilla työnantajan tarjoamat koulutusmahdollisuudet ovat rajallisia. Ammatillinen täydennyskoulutus voi tarjota myös haastavassa työllisyystilanteessa merkittävää väylää eteenpäin omalla työuralla.
Koulutuksemme ovat pääsääntöisesti kaikille avoimia, iästä, pohjakoulutuksesta ja koulutustasosta riippumatta. Tarjoamme myös kokonaan maksuttomia yleissivistäviä luentoja laajasti eri aloilta ja järjestämme mm. Ikääntyvien yliopiston sekä Lasten ja nuoren yliopiston kurssitoimintaa.
Ladattava tiedosto: Kesäyliopistojen toiminnan esittely
