Työ- ja organisaatiopsykologian perusopinnot 25 op (UEF)

1.9.2018 - 31.12.2019
Kouvola

Työ- ja organisaatiopsykologian perusopintokokonaisuudessa tutustutaan työssä tapahtuviin psykologisiin prosesseihin. Opinnot suoritettuaan opiskelijalla on yleiskuva työ- ja organisaatiopsykologian keskeisistä perusteorioista ja työhön liittyvistä sisältöalueista kuten johtaminen, työhyvinvointi sekä sosiaaliset verkostot. Lisäksi opinnot antavat mahdollisuuden perehtyä muun muassa digiajan työelämätaitoihin sekä ratkaisukeskeiseen toimintatapaan ja sen soveltamiseen vuorovaikutustilanteissa.

Verkko-opintojen tueksi järjestetään tuutorikokoontumisia Kymenlaakson kesäyliopiston Kouvolan toimipisteessä.


OPETUSSUUNNITELMA

Pakolliset opintojaksot 15 op
Johdatus työ- ja organisaatiopsykologiaan 3 op
Organisaatioiden johtaminen 3 op
Työ ja psyykkinen hyvinvointi 3 op
Työelämän sosiaalipsykologia 3 op
Viestintä ja vuorovaikutus 3 op

Valinnaiset opintojaksot 10 op
Alaisen ja esimiehen työyhteisötaidot 2 op
Digiajan työelämä 3 op
Elinvoimainen organisaatio 3 op
Eri-ikäiset työyhteisössä 2 op
Henkilöstön kehittäminen organisaatiossa 2 op
Kokous ja neuvottelu yhteistyön välineinä 3 op
Oman osaamisen tunnistaminen 3 op
Ratkaisukeskeinen ajattelu ja toiminta 2 op
Työ- ja organisaatiopsykologian tutkimus I: Tieteellinen tutkimus tutuksi 2 op


Pakolliset opintojaksot 15 op

Johdatus työ- ja organisaatiopsykologiaan 3 op

Tavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija saa yleiskuvan organisaatiopsykologiasta, sen teoriahistoriasta, tärkeimmistä tutkimussuuntauksista ja teoreettisista lähestymistavoista sekä ymmärtää psykologisen lähestymistavan sovellutusmahdollisuudet organisaatioiden tutkimiseen ja niiden kehittämiseen. Opiskelija tuntee kaikille organisaatioille yhteiset piirteet ja tietää organisaatioiden tehtävät ja tavoitteet. Hän tuntee työpsykologian, erityisesti työmotivaation ja asenteiden sekä ryhmäkäyttäytymisen perusteita ja osaa soveltaa niitä omaan työkäyttäytymiseen sekä asennoituu myönteisesti työyhteisön ja itsensä kehittämiseen.

Suoritustapa: Verkkoluennot. Itsenäinen perehtyminen kirjallisuuteen ja oppimistehtävän tekeminen yksilötyönä.

Kirjallisuus (perusteoksiksi valitaan kolme seuraavista):
1) Chmiel, N. (toim.) (2010). An introduction to work and organizational psychology: An European perspect.
2) Juuti,P. (2006). Organisaatiokäyttäytyminen. Johtamisen ja organisaation toiminnan perusteet.
3) Juuti, P. (toim) (2011). Työyhteisön kehittäminen ja johtaminen.
4) Lindström, K. & Leppänen, A. (toim.) (2002). Työyhteisön terveys ja hyvinvointi.
5) Lämsä, A.-M. & Päivike, T. (2013). Organisaatiokäyttäytymisen perusteet.
6) Steptoe-Warren, G. (2013). Occupational psychology. An applied approach.
7) Viitala, R. (2010). Henkilöstöjohtaminen: strateginen kilpailutekijä.
Lisäksi muuta opettajan määrittelemää lähdemateriaalia.


Organisaatioiden johtaminen 3 op

Tavoitteet: Opiskelija tuntee keskeisimmät johtamisen ja organisaation toiminnan kysymykset ja osa-alueet, tunnistaa strategian ja liiketoimintaympäristön vaikutuksen johtamiseen sekä hallitsee ja osaa käyttää johtamisen peruskäsitteitä.

Suoritustapa: Orientoivat verkkoluennot. Itsenäinen perehtyminen kirjallisuuteen ja verkkotentti.

Kirjallisuus:
Puusa, A., Reijonen, H., Juuti, P. & Laukkanen, T. (2012 tai uudempi). Akatemiasta markkinapaikalle: johtaminen ja markkinointi aikansa kuvina.


Työ ja psyykkinen hyvinvointi 3 op

Tavoitteet:  Opiskelija tutustuu yleisimpiin työuupumus- ja työn imu -teorioihin, niiden käsitteistöön ja alan suomalaiseen tutkimukseen, oppii teorian kautta tunnistamaan työhyvinvointia edistäviä tekijöitä sekäymmärtää työpaikkakiusaamisen merkityksen työhyvinvointiin vaikuttavana tekijänä.

Suoritustapa: Perehtyminen itsenäisesti kirjallisuuteen ja oppimistehtävän tekeminen yksilötyönä.

Kirjallisuus:
1. Ahola, K. & Hakanen, J. (2010). Terveysammattilaisten työuupumus: erityisenä haasteena vuorovaikutus auttamistyössä. Duodecim, 126, 2139–2146.
2. Einarsen, S. & Nilsen, M.B. (2015). Workplace bullying as an antecedent of mental health problems: a five-year prospective and representative study. Inter-national Archives of Occupational and Environmental Health, 88, 131–142.
3. Hakanen, J. (2002). Työn imu ja työuupumus - laajennetun hyvinvointimallin kehittäminen ja testaaminen. Psykologia, 4, 291–301.
4. Hansen, Å.M., Hogh, A., Garde, A.H. & Persson, R. (2014). Workplace bullying and sleeping difficulties: a 2-year follow-up study. International Archives of Occupational and Environmental Health, 87, 285-294.
5. Juuti, P. & Salmi, P. (2014). Tunteet ja työ. Uupumuksesta iloon. Soveltuvin osin.
6. Juuti, P. & Salmi, P. (2014). Työyhteisön ja työkavereiden merkitys työhyvinvoinnille. Teoksessa P. Juuti & P. Salmi (toim.) Tunteet ja työ. Uupumuksesta iloon. Sivut 93–113.
7. Luukkala, J. (2011). Jaksaa, jaksaa, jaksaa... -työhyvinvointitaitojen kirja. Soveltuvin osin.
8. Manka, M.-L. (2016). Työhyvinvointi.
9. Perhoniemi, R. & Hakanen, J. (2013). Työn imun ja ystävällisyyden siirtyminen työpareilla. Psykologia, 2, 88–101.
10. Reknes, I., Einarsen, S., Knardahl, S. & Lau, B. (2014). The prospective relationship between role stressors and new cases of self-reported workplace bullying. Scandinavian Journal of Psychology, 5, 45–52.
11. Salin, D. (2015). Risk factors of workplace bullying for men and women: The role of the psychosocial and physical work environment. Scandinavian Journal of Psychology, 6, 69–77.
12. Tirkkonen, M. & Kinnunen, U. (2013). Palautumisen tehostaminen kasvattaa työhyvinvointia. Psykologia, 3, 196–208.
13. Virtanen, P. & Sinokki, M. (2014). Hyvinvointia


Työelämän sosiaalipsykologia 3 op

Tavoitteet: Opiskelija hallitsee sosiaalipsykologian peruskäsitteet, teoriat ja menetelmät, saa teoriatiedon ja käytännön työelämään liittyvien esimerkkien yhdistämisen kautta yleiskuvan sosiaalipsykologian perusteista.

Suoritustapa: Itsenäinen perehtyminen kirjallisuuteen ja oppimistehtäväesseen laatiminen yksilötyönä tai verkkotentti tai kirjallisuuden tenttiminen avoimen yliopiston yleisenä tenttipäivänä.

Oppimistehtävän kirjallisuus:
Suominen, E., Pirttilä-Backman, A-M., Lahikainen, A. & Ahokas, M. (2014). Arjen sosiaalipsykologia.
Lisäksi vähintään yksi seuraavista tai jokin muu valitsemaasi aihepiiriin sopiva sosiaalipsykologian alaan kytkeytyvä teos:
1. Ahokas, M., Ferchen, M., Hankonen, N., Lautso, A. & Pyysiäinen, J. (2016). Sosiaalipsykologia. 3.-5. painos.
2. Burr, V. (2004). Sosiaalipsykologisia ihmiskäsityksiä.
3. Brown, R. (2003). Group Processes: Dynamics within an between Groups.
4. Erwin, P. (2005). Asenteet ja niihin vaikuttaminen.
5. Helkama, K., Myllyniemi, R. & Liebkind, K. (2013). Johdatus sosiaalipsykologiaan. 3.–9. painos.
6. Hewstone, M. & Stroebe, W. (eds.) (2015). Introduction to Social Psychology.
7. Hogg, M-A. & Tindale, S. (eds.) (2007). Blackwell Handbook of Social Psychology. Group Processes.
8. Kuusela, P. (toim.) (2007). Sosiaalipsykologia: yksilöstä yhteiskuntaan.
9. Kuusela, P. & Saastamoinen, M. (2014) Hyvän elämän sosiaalipsykologia: toimijuus, tunteet ja hyvinvointi.
10. Lahikainen, A.R. & Pirttilä-Backman, A-M. (2009). Sosiaalipsykologian perusteet.
11. Lahikainen, A.R. ym . (toim.) (2012). Sosiaalipsykologian sukupolvet.
12. Levine, J. M. (ed.) (2013). Group Processes.
13. Liebkind, K. (toim.) (2006). Monikulttuurinen Suomi: etniset suhteet tutkimuksen valossa.
14. Pennington D. (2010). Pienryhmän sosiaalipsykologia.
15. Pirttilä-Backman ym. (toim.) (2005). Arvot, moraali ja yhteiskunta: sosiaalipsykologisia näkökulmia yhteiskunnan muutokseen.
16. Pohjanheimo, E. (2012). Johda ihmistä: sosiaalipsykologiaa johtajille.
17. Pohjanheimo, E. (2015) Työyhteisön vuosi: sosiaalipsykologinen selviytymisopas.
18. Solares, E. & Liebkind, K. (2012). Ryhmienväliset ennakkoluulot ja niihin vaikuttaminen. Psykologia 05–06/2012, 357–368.
19. Stangor, C. (2016) Social groups in action and interaction

Tentittävä kirjallisuus:
1. Suoninen, E., Pirttilä-Backman, A-M., Lahikainen, A. & Ahokas, M. (2011). Arjen sosiaalipsykologia.
2. Ahokas, M. ym. (2013). Sosiaalipsykologia. Tai Lahikainen, A. R. & Pirttilä-Backman, A-M. (2000). Sosiaalipsykologian perusteet.


Viestintä ja vuorovaikutus 3 op

Tavoitteet: Opiskelija osaa tarkastella vuorovaikutuksen ja viestinnän merkitystä työyhteisön ilmapiirin ja työn tuloksellisuuden rakentajana, tutustuu ryhmäprosesseihin ja niiden ohjaamiseen sekä kehittää valmiuksiaan työyhteisödynamiikan havainnoimiseen ja ymmärtämiseen.

Suoritustapa:
Vaihtoehto 1: Osallistuminen kontaktiopetukseen Joensuussa (11 t). Kontaktiopetus koostuu luennoista ja harjoituksista. Lisäksi laaditaan oppimistehtävä lähdekirjallisuutta apuna käyttäen. Oppimistehtävä (reflektio) on mahdollista tehdä myös parityönä.
Vaihtoehto 2: Oppimistehtävien tekeminen yksilötyönä lähdekirjallisuutta hyödyntäen.

Kirjallisuus (2–3 seuraavista):
1) Dunderfelt, T. (2011). Konttorikemiaa.
2) Goffman, E. (2012). Vuorovaikutuksen sosiologia.
3) Goleman, D. (2008). Tunneäly työelämässä.
4) Goleman, D. (2014). Aivot ja tunneäly, uusimmat oivallukset.
5) Griffin E. (8. painos 2012 tai 9. painos 2014). A First look at communication theory.
6) Haddington, P. & Kääntä, L. (toim.) (2011). Kieli, keho ja vuorovaikutus. Multimodaalinen näkökulma sosiaaliseen toimintaan.
7) Isokorpi, T. (2008). Napit vastakkain.
8) Jokinen, A., Juhila, K. & Suoninen, E. (2006). Diskurssianalyysi liikkeessä.
9) Järvinen, P. (2011). Esimies työn vaikeus ja viisaus.
10) Keltikangas-Järvinen, L. (2010). Sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot.
11) Kopakkala, A. (2005). Porukka, tiimi, jengi.
12) Kuusela, S. (2013). Esimiehen vuorovaikutustaidot.
13) Miller, K. (2014). Organizational communication. Approaches  and processes.
14) Mönkkönen, K. & Roos., S. (2010). Työyhteisötaidot.
15) Mönkkönen, K. (2007). Vuorovaikutus - dialoginen asiakastyö.
16) Rasila, M & Pitkonen, M. (2010). Erilaisuuden riesa ja rikkaus.
17) Rieke, R. D., Sillars, M. O. & Peterson, R. (2013). Argumentation and critical decision making.
18) Räisänen, K. & Roth, K. (2012). Hankalat tyypit työelämässä.
19) Saarinen, M. & Aalto-Setälä, P. (2009). Perkele - tunneosaamisen oppikirja esimiehille.
20) Vartia, M., Lahtinen, M., Joki, M. & Soini, S. (2009). Työyhteisötörmäyksiä - ristiriitojen käsittely työpaikalla.


Valinnaiset opintojaksot 10 op


Alaisen ja esimiehen työyhteisötaidot 2 op

Tavoitteet: Opiskelija perehtyy siihen, mitä alais- ja esimiestaidoilla tarkoitetaan sekä hallitsee työyhteisötaitoihin liittyvän kokonaiskuvan.

Suoritustapa: Johdantoluento verkossa. Itsenäinen perehtyminen kirjallisuuteen ja oppimistehtävä.

Kirjallisuus:
1) Keskinen, S. (2005). Alaistaito - luottamus, sitoutuminen ja sopimus.
2) Mönkkönen, K. & Roos, S. (2010). Työyhteisötaidot.
3) Roos, S. & Mönkkönen, K. (2015). Ihmisiksi työssä - työyhteisötaidoilla yhteistä vaikuttavuutta.


Digiajan työelämä 3 op

Tavoitteet: Opiskelija perehtyy työelämän digitalisoitumiseen ilmiönä ja ymmärtää, millaisia vaikutuksia sillä on työhön. Hän tutustuu sosiaaliseen mediaan ja osaa hyödyntää sosiaalista mediaa omassa työssä, oman osaamisen näkyväksi tekemisessä ja oman verkkoidentiteetin rakentamisessa. Lisäksi opiskelija osaa tuottaa monimediaisia digitaalisia sisältöjä.

Suoritustapa: Opiskelija perehtyy kirjallisuuteen ja muuhun ajankohtaiseen oppimateriaaliin sekä suorittaa teemoihin liittyviä oppimistehtäviä yksilö- ja ryhmätehtävinä verkossa sekä osallistuu aktiivisesti verkkokeskusteluun.

Kirjallisuus:
1) Aalto, T. & Uusisaari, M.Y. (2010). Löydy - Brändää itsesi verkossa.
2) Isokangas, A. & Kankkunen, P. (2011). Suora yhteys. Näin sosiaalinen media muuttaa yritykset.
3) Karppi, T. (2014). Disconnect.Me. User Engagement and Facebook (Disconnect.Me - Käyttäjien sitoutuminen ja Facebook).
4) Norrena, J. (2013). Opettaja tulevaisuuden taitojen edistäjänä. "Jos haluat opettaa noita taitoja, sinun on ensin hallittava ne itse".
5) Pönkä, H. (2014). Sosiaalisen median käsikirja.
6) Vilmilä M. (2011). Brändi ja rekrytointi digitaalisessa maailmassa. Sosiaalinen Media HR – Työkaluna (Pro gradu -tutkielma).


Elinvoimainen organisaatio 3 op

Tavoitteet: Opiskelija oppii tunnistamaan organisaation elinvoimaisuuden osa-alueita ja oppii ymmärtämään näiden tekijöiden välisiä suhteita. Hän saa valmiuksia oman organisaation elinvoiman ja kilpailukyvyn arvioimiseen sekä hahmottaa oman organisaation elinvoimatekijät sekä kehityskohteet.

Suoritustapa: Itsenäinen perehtyminen kirjallisuuteen ja oppimistehtävä yksilötyönä.

Kirjallisuus:
Tarvainen, T. (2015). Opas organisaation elinvoimaan. Ote väitöskirjasta. Itä-Suomen yliopisto.
Lisäksi muu omavalintainen aihetta tukeva kirjallisuus esim. oppaan lähdeluettelossa mainituista lähteistä.


Eri-ikäiset työyhteisössä 2 op

Tavoitteet: Opintojakson tavoitteena on oppia ymmärtämään, tunnistamaan ja jäsentämään sukupolvieroja työelämäkokemuksissa. Opiskelija perehtyy kirjallisuuden avulla eri-ikäisten kokemuksia ja yleisemmin työelämämuutoksia valottavaan kirjallisuuteen. Keskeisiä kysymyksiä tehtävävalinnasta riippuen ovat muun muassa: Miten eri sukupolvet suhtautuvat työelämään, erityisesti työelämän muutostilanteessa? Miten eri sukupolvien vahvuudet saadaan työpaikalla käyttöön? Mitä merkitystä sillä on esimerkiksi johtamisen, tiimityön, yhteistyön, työelämän muutosten jne. kannalta, että meillä on työpaikoilla ja työelämässä eri-ikäisiä ihmisiä erilaisine sukupolvikokemuksineen suhteessa työhön?

Suoritustapa:  Itsenäinen perehtyminen kirjallisuuteen ja oppimistehtävä.

Kirjallisuus:
Tehtävässä hyödynnettävä teosta Järvensivu, A., Nikkanen, R. & Syrjä, S. (toim.) (2014). Työelämän sukupolvet ja muutoksessa pärjäämisen strategiat.
Lisäksi vähintään kahta muuta seuraavista:
1) Alasoini, T. (2014). Työn organisoinnin muutostrendit: teknis-taloudellinen ja sosio-kulttuurinen näkökulma. TEM/Työn tulevaisuus -seminaari 5.5.2014.
2) Ilmarinen, J. (2005). Työtoveri toista sukupolvea.
3) Lämsä, A-M. & Hautala, T. (2004). Organisaatiokäyttäytymisen perusteet.
4) Petäjäniemi, T. (2005). Eri-ikäiset samassa työyhteisössä. Artikkeli Ilmarinen.
5) Pyöriä, P. (toim.) (2012). Työhyvinvointi ja organisaation menestys.
6) Pyöriä, P., Saari, T., Ojala, S. & Siponen, K. (2013). Onko Y-sukupolvi toista maata? Nuorten työorientaatio 1980-, 1990- ja 2000-luvuilla. Hallinnon tutkimus, 32(3), 197–212.
7) Siltala, J. (2007). Työelämän huonontumisen lyhyt historia - mukana uudet huononnukset. Muutokset hyvinvointivaltioiden ajasta globaaliin hyperkilpailuun. 2. uudistettu laitos.
8) Turunen, T. (2012). Työorientaatiot muutoksessa? Suomalaisten palkansaajien työhön ja organisaatioon sitoutuminen sekä työhön kohdistuvat odotukset eurooppalaisessa vertailussa. Sosiaalitieteiden laitoksen julkaisuja 2012:4.


Henkilöstön kehittäminen organisaatiossa 2 op

Tavoitteet: Opiskelija perehtyy organisaatioissa tapahtuvaan henkilöstön kehittämiseen ja sen eri keinoihin sekä tekee konkreettisen kehittämissuunnitelman.  

Suoritustapa: Johdantoluento verkossa. Itsenäinen perehtyminen kirjallisuuteen ja oppimistehtävän tekeminen yksilötyönä.

Kirjallisuus:
1) Hyppänen, R. (2013). Esimiesosaaminen - liiketoiminnan menestystekijä.
2) Kauhanen, J. (2012). Henkilöstövoimavarojen johtaminen.
3) Viitala, R. (2014). Henkilöstöjohtaminen - strateginen kilpailutekijä.


Kokous ja neuvottelu yhteistyön välineinä 3 op

Tavoitteet: Opiskelija pystyy analysoimaan omaa kokous- ja neuvottelukäyttäytymistään ja on perillä siitä, millainen toiminta vaikuttaa myönteisesti asioiden etenemiseen ja millainen taas haittaa sitä. Opiskelija hallitsee kokoustekniikan ja kykenee itse toimimaan kaikentyyppisissä tehtävissä sekä kokous- että neuvottelutilanteissa ja  tietää, mitkä asiat on otettava huomioon kokoukseen tai neuvotteluun valmistauduttaessa. Lisäksi hän osaa toimia ryhmän jäsenenä erityyppisten neuvottelukumppanien kanssa.

Suoritustapa: Johdantoluento verkossa. Itsenäinen perehtyminen kirjallisuuteen ja oppimistehtävien tekeminen yksilötyönä.

Kirjallisuus aiheen mukaisesti soveltuvin osin:
1) Huhtinen, P. (2008). Neuvottelijan vuorovaikutustaidot.
2) Kansanen, A. (2002). Neuvottelu- ja kokoustaito.
3) Keisala, K. (2012). Monikulttuurisen työyhteisön viestintä.
4) Lehtonen, J. & Kortetjärvi-Nurmi, S. (2008). Neuvotellen tulokseen.
5) Leinonen T. (2014). Neuvottelut pelinä - Miten voittaa loukkaamatta vastapuolta.
6) Miettinen, S. & Torkki, J. (2008). Neuvotteluvalta - miten tulen huippuneuvottelijaksi.
7) Paasolainen, S. (2012). Päätöksenteko yhdistyksessä.
8) Repo, I. (2008). Viestintätaitoopas aikuisopiskelun ja työelämän vuorovaikutustilanteisiin.
9) Surakka, T. (2006). Työyhteisön palaverit – yhdessä tavoitteisiin.
10) Vaahtio E.-L. (2008). Pärjää palaverissa!
11) Vanha-aho P. & Mäkelä K. (2007). Neuvottelutaidon opas


Oman osaamisen tunnistaminen 3 op

Tavoitteet: Opiskelija saa valmiuksia omien vahvuuksien, osaamisen ja tieto- ja taitopotentiaalin tunnistamiseen. Hän saa varmuutta oman osaamisen hallintaan ja kehittämiseen sekä oppii tunnistamaan niitä markkinoita, joilla omalle osaamiselle olisi kysyntää.

Suoritustapa: Itsenäinen perehtyminen kirjallisuuteen ja oppimistehtävien tekeminen yksilötyönä verkossa.

Kirjallisuus:
1) Elmore, L. (2010). Personal branding 2.0. Women in business, March, 2–14.
2) Labrecque, L.I., Markos, E. & Milne, G.R. (2011). Online personal branding: processes, challenges, and implications. Journal of Interactive Marketing, 25, 37–50.
3) Parantainen J. (2013). Tuotteistamisen perusteet. Tuotteista palvelusi, tuplaa katteesi.
4) Uski, S. ja Lampinen, A. (2014). Social norms and self-presentation on social network sites: Profile work in action. New Media & Society, 17, 1–18.

Opintojakso toteutetaan kolme kertaa lukuvuoden aikana. Erillinen ilmoittautuminen Aducate-moodlen kautta.


Ratkaisukeskeinen ajattelu ja toiminta 2 op

Tavoitteet: Opiskelija saa yleiskuvan ratkaisukeskeisyyden periaatteista ja ymmärtää ratkaisukeskeisyyden ajattelutapana. Hän ymmärtää ratkaisukeskeisen lähestymistavan sovellutusmahdollisuudet vuorovaikutuksessa ja omaa toimintaa ohjaavina periaatteina. Lisäksi hän oppii havainnoimaa omaa ja toisten toimintaa ratkaisukeskeisyyden näkökulmasta.

Suoritustapa: Orientaatioluennot (2 h, Moodle) sekä itsenäinen perehtyminen kirjallisuuteen ja oppimistehtävän tekeminen yksilötyönä.  

Kirjallisuus:
1. Katajainen, A., Lipponen, K. & Litovaara, L. (2003). Ratkaisukeskeinen ajattelutapa. Miten päästä liikkeelle oikeaan suuntaan? Teoksessa Katajainen, A., Lip-ponen, K. & Litovaara, A. Voimavarat käyttöön. Hyvää
oloa ja onnellisuutta, 14–17.
2. Orientaatioluentojen luentomoniste.
3. De Jong, P. & Berg, I.K. (2013). Ratkaisukeskeisen terapian oppikirja. Lyhyt-terapia instituutti. Luvut 1–7, 15. Tai sen tilalla yksi seuraavista:
Ahola, T. & Furman, B. (2007). Työpaikan hyvä henki ja kuinka se tehdään.
Ahola, T. & Furman, B. Tuplatähti (2012). Työpaikan hyvä henki ja kuinka se tehdään.
Hirvihuhta, H. & Litovaara A. (2003). Ratkaisun taito. Luvut 1, 2, 3, 4 ja 6.


Työ- ja organisaatiopsykologian tutkimus I: Tieteellinen tutkimus tutuksi 2 op

Tavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa määritellä ja kuvata tieteellisen tutkimuksen keskeiset periaatteet ja käsitteet. Hän tuntee yleisimmät tutkimusmenetelmät sekä tietää tutkimuksen teon vaiheet ja sen luotettavuuden kysymykset. Lisäksi opiskelija tunnistaa tutkimuksen tekemisen eettiset ulottuvuudet tutkimusprosessin eri vaiheissa.

Oppimateriaali: opettajan määrittelemä lähdekirjallisuus

   
Maksut: Kymenlaakson kesäyliopiston osallistumismaksu + Itä-Suomen yliopiston avoimen yliopiston maksu (ilmoitetaan myöhemmin)

llmoittautuminen on sitova. Osallistumisen voi perua veloituksetta viimeiseen ilmoittautumispäivään mennessä.   Tämän jälkeen tehdyistä peruutuksista laskutetaan 70 €. Mikäli peruutus jää kokonaan tekemättä tai mikäli opinnot keskeytetään, laskutetaan koko osallistumismaksu. Poikkeuksena ovat lääkärintodistuksella todennetut sairastumiset. Opintojen perumisesta tai keskeyttämisestä tulee ilmoittaa kirjallisesti kesäyliopiston toimistoon.

Oikeus muutoksiin pidätetään.

Ilmoittautumiset kesäyliopistoon 17.8.2018 mennessä.
Lisätietoja: Elina Ivakko
Puh: 040 555 9094
Sähköposti: elina.ivakko@kymenlaakso.fi

Kurssille ilmoittautuminen

Muistathan, että ilmoittautuminen on sitova. Ilmoittautumisajan päättymisen jälkeen tehdyistä peruutuksista veloitamme puolet osallistumismaksusta. Mikäli peruutusta ei tehdä ollenkaan, perimme koko maksun.

Koulutusvahvistus/-peruutus lähetetään sähköpostitse viimeistään viikko ennen ko. koulutuspäivää.

Ilmoittautumislomakkeen lähetä-painiketta klikattuasi saat viestin ”Ilmoittautumisesi on rekisteröity”. Mikäli viestiä ei tule, ilmoittautumisen lähetys on jostain syystä epäonnistunut. Ota tässä tapauksessa yhteyttä toimistoomme.

Rekisteriseloste »

(*) merkityt kentät ovat pakollisia

Henkilötiedot
Yhteystiedot
Tilastotiedot