Työ- ja organisaatiopsykologian perusopinnot 25 op (UEF)

2.10.2017 - 31.12.2018
Kouvola

Työ- ja organisaatiopsykologian perusopintokokonaisuudessa tutustutaan työssä tapahtuviin psykologisiin prosesseihin. Opinnot suoritettuaan opiskelijalla on yleiskuva työ- ja organisaatiopsykologian keskeisistä perusteorioista ja työhän liittyvistä sisältöalueista kuten johtaminen, työhyvinvointi sekä sosiaaliset verkostot. Lisäksi opinnot antavat mahdollisuuden perehtyä muun muassa digiajan työelämätaitoihin sekä ratkaisukeskeiseen toimintatapaan ja sen soveltamiseen vuorovaikutustilanteissa.

Opintoja voi suorittaa pääsääntöisesti oman aikataulutuksen mukaisesti, mutta joihinkin opintojaksoihin liittyy aikatauluja.

Opintojen tueksi järjestetään tuutorikokoontumisia Kymenlaakson kesäyliopiston Kouvolan toimipisteessä.

Aikataulu: ke 29.11.2017, ke 31.1.2018, ke 28.3.2018 ja ke 18.4.2018 klo 17-19

Pakolliset opintojaksot 15 op
Johdatus työ- ja organisaatiopsykologiaan 3 op
Organisaatioiden johtaminen 3 op
Työ ja psyykkinen hyvinvointi 3 op
Työelämän sosiaalipsykologia 3 op
Viestintä ja vuorovaikutus 3 op

Valinnaiset opintojaksot 10 op
Alaisen ja esimiehen työyhteisötaidot 2 op
Digiajan työelämä 3 op
Elinvoimainen organisaatio 3 op
Eri-ikäiset työyhteisössä 2 op
Henkilöstön kehittäminen organisaatiossa 2 op
Kokous ja neuvottelu yhteistyön välineinä 3 op
Oman osaamisen tunnistaminen 3 op
Ratkaisukeskeinen ajattelu ja toiminta 2 op

AY7025101 JOHDATUS TYÖ- JA ORGANISAATIOPSYKOLOGIAAN 3 op

Sisältö: Opintojakso antaa yleiskuvan organisaatiopsykologiasta, sen teoriahistoriasta, tärkeimmistä tutkimussuuntauksista ja teoreettisista lähestymistavoista. Se perehdyttää kaikille organisaatioille yhteisiin piirteisiin, organisaatioiden tehtäviin ja tavoitteisiin.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija saa yleiskuvan organisaatiopsykologiasta, sen teoriahistoriasta, tärkeimmistä tutkimussuuntauksista ja teoreettisista lähestymistavoista sekä ymmärtää psykologisen lähestymistavan sovellutusmahdollisuudet organisaatioiden tutkimiseen ja niiden kehittämiseen. Opiskelija tuntee kaikille organisaatioille yhteiset piirteet ja tietää organisaatioiden tehtävät ja tavoitteet. Hän tuntee työpsykologian, erityisesti työmotivaation ja asenteiden sekä ryhmäkäyttäytymisen perusteita ja osaa soveltaa niitä omaan työkäyttäytymiseen sekä asennoituu myönteisesti työyhteisön ja itsensä kehittämiseen. 

Oppimateriaali:
1) Chmiel, N. (toim.) (2010). An introduction to work and organizational psychology: An European perspect.
2) Juuti, P. (2006). Organisaatiokäyttäytyminen. Johtamisen ja organisaation toiminnan perusteet.
3) Juuti, P. (toim) (2011). Työyhteisön kehittäminen ja johtaminen.
4) Lindström, K. & Leppänen, A. (toim.) (2002). Työyhteisön terveys ja hyvinvointi.
5) Lämsä, A.-M. & Päivike, T. (2013). Organisaatiokäyttäytymisen perusteet.
6) Steptoe-Warren, G. (2013). Occupational psychology. An applied approach.
7) Viitala, R. (2010). Henkilöstöjohtaminen: strateginen kilpailutekijä. 

Opetus ja suoritustavat: Verkkoluennot. Itsenäinen perehtyminen kirjallisuuteen ja oppimistehtävän tekeminen yksilötyönä. 

Arvostelu: hyväksytty/hylätty 

Opettaja: PsT Matti Kuittinen 

AY7025102 ORGANISAATIOIDEN JOHTAMINEN 3 op

Aika: verkkotentit 24.10.2017, 14.11.2017, 7.12.2017, 6.2.2018, 6.3.2018, 8.5.2018, 5.6.2018, 21.8.2018

Sisältö: Opintojakso antaa yleiskuvan organisaatioiden johtamisen ja toiminnan keskeisistä kysymyksistä ja osa-alueista. 

Osaamistavoitteet: Opiskelija tuntee keskeisimmät johtamisen ja organisaation toiminnan kysymykset ja osa-alueet, tunnistaa strategian ja liiketoimintaympäristön vaikutuksen johtamiseen sekä hallitsee ja osaa käyttää johtamisen peruskäsitteitä. 

Oppimateriaali:
Puusa, A., Reijonen, H., Juuti, P. & Laukkanen, T. (2012 tai uudempi). Akatemiasta markkinapaikalle: johtaminen ja markkinointi aikansa kuvina.

Opetus ja suoritustavat: Orientoivat verkkoluennot. Itsenäinen perehtyminen kirjallisuuteen ja verkkotentti. 

Maksut: Kymenlaakson kesäyliopiston osallistumismaksu + Itä-Suomen yliopiston avoimen yliopiston maksu (ilmoitetaan myöhemmin)

Arvostelu: hyväksytty/hylätty 

Opettaja: KTM Henna Kokkonen 
 
AY7025103 TYÖ JA PSYYKKINEN HYVINVOINTI 3 op  

Aika: oppimistehtävän vaihtoehtoiset palauttamispäivät 31.10.2017, 30.11.2017, 31.12.2017, 31.1.2018, 28.2.2018, 31.3.2018, 30.4.2018, 31.5.2018, 30.6.2018, 31.8.2018

Sisältö: Opintojaksolla käsitellään työhyvinvointia yksilö- ja organisaatiotasoisena ilmiönä ja perehdytään työhyvinvoinnin kokemiseen vaikuttaviin mekanismeihin.  

Osaamistavoitteet: Opiskelija tutustuu yleisimpiin työuupumus- ja työn imu -teorioihin, niiden käsitteistöön ja alan suomalaiseen tutkimukseen,  oppii teorian kautta tunnistamaan työhyvinvointia edistäviä tekijöitä sekä  ymmärtää työpaikkakiusaamisen merkityksen työhyvinvointiin vaikuttavana tekijänä. 

Oppimateriaali:
1) Ahola, K. & Hakanen, J. (2010). Terveysammattilaisten työuupumus: erityisenä haasteena vuorovaikutus auttamistyössä. Duodecim, 126, 2139–2146.
2) Einarsen, S. & Nilsen, M.B. (2015). Workplace bullying as an antecedent of mental health problems: a five-year prospective and representative study. International Archives of Occupational and Environmental Health, 88, 131–142.
3) Hakanen, J. (2002). Työn imu ja työuupumus - laajennetun hyvinvointimallin kehittäminen ja testaaminen. Psykologia, 4, 291–301.
4) Hansen, Å.M., Hogh, A., Garde,  A.H. & Persson, R. (2014). Workplace bullying and sleeping difficulties: a 2-year follow-up study. International Archives of Occupational and Environmental Health, 87, 285-294.
5) Juuti, P. & Salmi, P. (2014). Tunteet ja työ. Uupumuksesta iloon. Soveltuvin osin.
6) Juuti, P. & Salmi, P. (2014). Työyhteisön ja työkavereiden merkitys työhyvinvoinnille. Teoksessa P.
Juuti & P. Salmi (toim.) Tunteet ja työ. Uupumuksesta iloon. Sivut 93– 113.
7) Luukkala, J. (2011). Jaksaa, jaksaa, jaksaa... -työhyvinvointitaitojen kirja. Soveltuvin osin. 8) Manka, M.-L. (2016) Työhyvinvointi.
9) Perhoniemi, R. & Hakanen, J. (2013). Työn imun ja ystävällisyyden siirtyminen työpareilla. Psykologia, 2, 88–101.
10) Reknes, I., Einarsen, S., Knardahl, S. & Lau, B. (2014). The prospective relationship between role stressors and new cases of self-reported workplace bullying. Scandinavian Journal of Psychology, 5, 45–52.
11) Salin, D. (2015). Risk factors of workplace bullying for men and women: The role of the psychosocial and physical work environment. Scandinavian Journal of Psychology, 6, 69–77. 12) Tirkkonen, M. & Kinnunen, U. (2013). Palautumisen tehostaminen kasvattaa työhyvinvointia. Psykologia, 3, 196–208.
13) Virtanen, P. & Sinokki, M. (2014). Hyvinvointia työstä. Työhyvinvoinnin kehittyminen, perusta ja käytännöt.

Opetus ja suoritustavat: Perehtyminen itsenäisesti kirjallisuuteen ja oppimistehtävän tekeminen yksilötyönä. 

Arvostelu: hyväksytty/hylätty 

Opettaja: PsM Saara Halme

AY7025104 TYÖELÄMÄN SOSIAALIPSYKOLOGIA 3 op 

Aika: verkkotentit 11.10.2017, 13.12.2017, 14.2.2018, 18.4.2018

Sisältö: Opintojakso antaa yleiskuvan sosiaalipsykologian peruskäsitteistä, teorioista ja menetelmistä. 

Osaamistavoitteet: Opiskelija hallitsee sosiaalipsykologian peruskäsitteet, teoriat ja menetelmät, saa teoriatiedon ja käytännön työelämään liittyvien esimerkkien yhdistämisen kautta yleiskuvan sosiaalipsykologian perusteista.  

Oppimateriaali  

Tentittävä kirjallisuus:
1) Suoninen, E., Pirttilä-Backman, A-M., Lahikainen, A. & Ahokas, M. (2014). Arjen sosiaalipsykologia. 1.–4. painos.
Ja 2) Ahokas, M. ym. (2013). Sosiaalipsykologia. Tai Lahikainen, A. R. & Pirttilä-Backman, A-M. (2009). Sosiaalipsykologian perusteet.  

Oppimistehtävä:
Suoninen, E., Pirttilä-Backman, A-M., Lahikainen, A. & Ahokas, M. (2014). Arjen sosiaalipsykologia. 1–4 painos.
Lisäksi vähintään yksi seuraavista tai jokin muu valitsemaasi aihepiiriin sopiva sosiaalipsykologian alaan kytkeytyvä teos:
1) Ahokas, M., Ferchen, M., Hankonen, N., Lautso, A. & Pyysiäinen, J. (2016). Sosiaalipsykologia. 3.–8. painos.
2) Burr, V. (2004). Sosiaalipsykologisia ihmiskäsityksiä.
3) Brown, R. (2003). Group processes: Dynamics within and between groups.
4) Erwin, P. (2005). Asenteet ja niihin vaikuttaminen.
5) Helkama, K., Myllyniemi, R. & Liebkind, K. (2013). Johdatus sosiaalipsykologiaan. 3.–9. painos.
6) Hewstone, M., Stroebe, W. & Jonas, K. (eds.) (2015). Introduction to social psychology.
7) Hogg, M-A. & Tindale, S. (eds.) (2007). Blackwell handbook of social psychology. Group processes.
8) Kuusela, P. (toim.) (2007). Sosiaalipsykologia: yksilöstä yhteiskuntaan.
9)  Kuusela, P. & Saastamoinen, M. (2014) Hyvän elämän sosiaalipsykologia: toimijuus, tunteet ja hyvinvointi.
10) Lahikainen, A.R. & Pirttilä-Backman, A-M. (2009). Sosiaalipsykologian perusteet.
11) Lahikainen, A.R. ym. (toim.) (2012). Sosiaalipsykologian sukupolvet.
12) Levine, J. M. (ed.) (2013). Group processes.
13) Liebkind, K. (toim.) (2006). Monikulttuurinen Suomi: etniset suhteet tutkimuksen valossa.
14) Pennington D. (2010). Pienryhmän sosiaalipsykologia.
15) PirttiläBackman ym. (toim.) (2005). Arvot, moraali ja yhteiskunta: sosiaalipsykologisia näkökulmia yhteiskunnan muutokseen.
16) Pohjanheimo, E. (2015) Työyhteisön vuosi: sosiaalipsykologinen selviytymisopas.
17) Pohjanheimo, E. (2012). Johda ihmistä: sosiaalipsykologiaa johtajille.
18) Solares, E. & Liebkind, K. (2012). Ryhmienväliset ennakkoluulot ja niihin vaikuttaminen. Psykologia 05–06/2012, 357–368. 
19) Stangor, C. (2016) Social groups in action and interaction. 

Opetus ja suoritustavat: Itsenäinen perehtyminen kirjallisuuteen ja oppimistehtäväesseen laatiminen yksilötyönä tai verkkotentti tai kirjallisuuden tenttiminen avoimen yliopiston yleisenä tenttipäivänä. 

Arvostelu: hyväksytty/hylätty 

Opettaja: PsM Tiina Immonen 

AY7025105 VIESTINTÄ JA VUOROVAIKUTUS 3 op

Sisältö: Opintojaksossa tarkastellaan vuorovaikutuksen ja viestinnän merkitystä työyhteisön ilmapiirin ja työn tuloksellisuuden rakentajana. Siinä tutustutaan ryhmäprosesseihin ja niiden ohjaamiseen. Lähiopetuksessa perehdytään toimivan vuorovaikutuksen rakentamisen keinoihin työyhteisössä. Erilaisten osallistumisen tapojen vaikutusta havainnollistetaan harjoituksin. Alustusten ja keskustelujen kautta avataan ryhmäroolien ja asenteiden merkitystä työyhteisön toimivuudelle. Lähdekirjallisuudessa tulevat esille myös kommunikaatioanalyysitaidot ja työryhmien kehitysvaiheiden ilmentymät vuorovaikutuksessa. 

Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa tarkastella vuorovaikutuksen ja viestinnän merkitystä työyhteisön ilmapiirin ja työn tuloksellisuuden rakentajana, tutustuu ryhmäprosesseihin ja niiden ohjaamiseen sekä kehittää valmiuksiaan työyhteisödynamiikan havainnoimiseen ja ymmärtämiseen.  

Oppimateriaali
 
Kirjallisuus (2–3 seuraavista):
1) Dunderfelt, T. (2011). Konttorikemiaa.
2) Goffman, E. (2012). Vuorovaikutuksen sosiologia.
3) Goleman, D. (2008). Tunneäly työelämässä.
4) Goleman, D. (2014). Aivot ja tunneäly, uusimmat oivallukset.
5) Griffin E. (8. painos 2012 tai 9. painos 2014). A First look at communication theory.
6) Haddington, P. & Kääntä, L. (toim.) (2011). Kieli, keho ja vuorovaikutus. Multimodaalinen näkökulma sosiaaliseen toimintaan.
7) Isokorpi, T. (2008). Napit vastakkain.
8) Jokinen, A., Juhila, K. & Suoninen, E. (2006). Diskurssianalyysi liikkeessä.
9) Järvinen, P. (2011). Esimies työn vaikeus ja viisaus.
10) Keltikangas-Järvinen, L. (2010). Sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot.
11) Kopakkala, A. (2005). Porukka, tiimi, jengi.
12) Kuusela, S. (2013). Esimiehen vuorovaikutustaidot.
13) Miller, K. (2014). Organizational communication. Approaches  and processes.
14) Mönkkönen, K. & Roos., S. (2010). Työyhteisötaidot.
15) Mönkkönen, K. (2007). Vuorovaikutus - dialoginen asiakastyö.
16) Rasila, M & Pitkonen, M. (2010). Erilaisuuden riesa ja rikkaus.
17) Rieke, R. D., Sillars, M. O. & Peterson, R. (2013). Argumentation and critical decision making.
18) Räisänen, K. & Roth, K. (2012). Hankalat tyypit työelämässä.
19) Saarinen, M. & Aalto-Setälä, P. (2009). Perkele - tunneosaamisen oppikirja esimiehille. 20) Vartia, M., Lahtinen, M., Joki, M. & Soini, S. (2009). Työyhteisötörmäyksiä - ristiriitojen käsittely työpaikalla. 

Artikkelit (lisämateriaaleja):
1) Albert, L. S. & Moskowitz, D. S. (2014). Quarrelsomeness in the workplace: An exploration of an interpersonal constract within the organisational context. Organizational Psychology Review 2014. Vol. 4(1), 27–48.
2) George, J.M. (2010). Dual tuning.
3) Cote, S. & Hideg, I. (2011). The ability to influence others via emotional displays.
4) Groth, M. & Grandey, A. (2012). From bad to worse.
5) Samnani, A-K. (2013). Workplace bullying and employee performance.
6) Scott, B.A. (2012). A conceptual framework for the study of popularity at workplace.
7) Van Gleef, G.A. (2012). Emotional influence at work. Take it EASI. 

Opetus ja suoritustavat:  Oppimistehtävien tekeminen kirjallisesti yksilötyönä. 

Arvostelu: hyväksytty/hylätty 

Opettaja: YTM, työyhteisökouluttaja Arja Hämäläinen 

AY7025106 ALAISEN JA ESIMIEHEN TYÖYHTEISÖTAIDOT 2 op 

Sisältö: Opintojaksolla käsitellään työyhteisötaitoja, niiden tunnistamista ja ymmärtämisen merkitystä.  

Osaamistavoitteet: Opiskelija perehtyy siihen, mitä alais- ja esimiestaidoilla tarkoitetaan sekä hallitsee työyhteisötaitoihin liittyvän kokonaiskuvan. 

Oppimateriaali:
1) Keskinen, S. (2005). Alaistaito - luottamus, sitoutuminen ja sopimus.
2) Mönkkönen, K. & Roos, S. (2010). Työyhteisötaidot.
3) Roos, S. & Mönkkönen, K. (2015). Ihmisiksi työssä - työyhteisötaidoilla yhteistä vaikuttavuutta. 

Opetus ja suoritustavat: Johdantoluento verkossa. Itsenäinen perehtyminen kirjallisuuteen ja oppimistehtävä.  

Arvostelu: hyväksytty/hylätty 

Opettaja: KTM Henna Kokkonen 
 
AY7025107 DIGIAJAN TYÖELÄMÄ 3 op 

Aika: oppimistehtävän vaihtoehtoiset palautuspäivät 31.10.2017, 30.11.2017, 31.12.2017, 31.1.2018, 28.2.2018, 31.3.2018, 30.4.2018, 31.5.2018, 30.6.2018, 31.8.2018

Sisältö: Opintojaksolla pohditaan sitä, miten digitalisaatio muuttaa työelämää sekä millaista osaamista ja työelämätaitoja silloin tarvitaan. Opinnoissa tarkastellaan käytännön esimerkkien avulla työn ja oppimisen muutosta. Jaksolla harjoitellaan yhdessä digitalisoituvan työelämän taitoja ja välineitä tuottamalla monimediaisia sisältöjä. Tuotokset kootaan yhteen, yhteiseen digitaaliseen työympäristöön, jossa ne vertaisarvioidaan.

Osaamistavoitteet: Opiskelija perehtyy työelämän digitalisoitumiseen ilmiönä ja ymmärtää, millaisia vaikutuksia sillä on työhön. Hän tutustuu sosiaaliseen mediaan ja osaa hyödyntää sosiaalista mediaa omassa työssä, oman osaamisen näkyväksi tekemisessä ja oman verkkoidentiteetin rakentamisessa. Lisäksi opiskelija osaa tuottaa monimediaisia digitaalisia sisältöjä.

Oppimateriaali:
1) Aalto, T. & Uusisaari, M.Y. (2010). Löydy - Brändää itsesi verkossa.
2) Isokangas, A. & Kankkunen, P. (2011). Suora yhteys. Näin sosiaalinen media muuttaa yritykset.
3) Karppi, T. (2014). Disconnect.Me. User Engagement and Facebook (Disconnect.Me - Käyttäjien sitoutuminen ja Facebook).
4) Norrena, J. (2013). Opettaja tulevaisuuden taitojen edistäjänä. "Jos haluat opettaa noita taitoja, sinun on ensin halittava ne itse".
5) Pönkä, H. (2014). Sosiaalisen median käsikirja.
6) Vilmilä M. (2011). Brändi ja rekrytointi digitaalisessa maailmassa. Sosiaalinen Media HR – Työkaluna (Pro gradu -tutkielma).

Opetus ja suoritustavat: Opiskelija perehtyy kirjallisuuteen ja muuhun ajankohtaiseen oppimateriaaliin sekä suorittaa teemoihin liittyviä oppimistehtäviä yksilö- ja ryhmätehtävinä verkossa sekä osallistuu aktiivisesti verkkokeskusteluun.

Arvostelu: hyväksytty/hylätty 

Opettaja: FM Anne Karhapää 

AY7025108 ELINVOIMAINEN ORGANISAATIO 3 op 

Sisältö: Opintojakson tavoitteena on perehtyä sekä kirjallisuudessa että käytännössä organisaation elinvoiman käsitteeseen. Opintojaksolla opiskelija arvioi kohdeorganisaation elinvoimaa, sen vahvuuksia ja kehityskohteita suhteessa organisaation elinvoiman käsitteeseen. Elinvoimaiset organisaatiot ylläpitävät yhteiskunnallista hyvinvointia ja siten elinvoiman elementtien tunnistaminen ja tiedostaminen on äärimmäisen tärkeää. Opiskelija oppii myös pohtimaan organisaation kehittämistä elinvoimaisemmaksi a) tunnistaen sen heikkoudet ja arvioiden niiden kehittämistä ja b) ennen kaikkea tunnistaen organisaation elinvoiman lähteet ja suunnitellen näiden elinvoimatekijöiden turvaamisen ja vahvistamisen. 

Osaamistavoitteet: Opiskelija oppii tunnistamaan organisaation elinvoimaisuuden osa-alueita ja oppii ymmärtämään näiden tekijöiden välisiä suhteita. Hän saa valmiuksia oman organisaation elinvoiman ja kilpailukyvyn arvioimiseen sekä hahmottaa oman organisaation elinvoimatekijät sekä kehityskohteet. 

Oppimateriaali:
Tarvainen, T. (2015). Opas organisaation elinvoimaan. Ote väitöskirjasta. Itä-Suomen yliopisto. Lisäksi muu omavalintainen aihetta tukeva kirjallisuus esim. oppaan lähdeluettelossa mainituista lähteistä.

Opetus ja suoritustavat: Itsenäinen perehtyminen kirjallisuuteen ja oppimistehtävä yksilötyönä. 

Arvostelu: hyväksytty/hylätty 

Opettaja: KTM Tiina Tarvainen 
 
AY7025109 ERI-IKÄISET TYÖYHTEISÖSSÄ 2 op

Sisältö: Opintojakson tavoitteena on oppia ymmärtämään, tunnistamaan ja jäsentämään sukupolvieroja työelämäkokemuksissa. Opiskelija perehtyy kirjallisuuden avulla eri-ikäisten kokemuksia ja yleisemmin työelämämuutoksia valottavaan kirjallisuuteen. Keskeisiä kysymyksiä tehtävävalinnasta riippuen ovat muun muassa: Miten eri sukupolvet suhtautuvat työelämään, erityisesti työelämän muutostilanteessa? Miten eri sukupolvien vahvuudet saadaan työpaikalla käyttöön? Mitä merkitystä sillä on esimerkiksi johtamisen, tiimityön, yhteistyön, työelämän muutosten jne. kannalta, että meillä on työpaikoilla ja työelämässä eri-ikäisiä ihmisiä erilaisine sukupolvikokemuksineen suhteessa työhön?

Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa tunnistaa ja eritellä eri-ikäisten työntekijöiden erilaisia työelämäkokemuksia ja suhtautumista työelämään sekä hahmottaa eri-ikäisten yhteistyön haasteita ja vahvuuksia työyhteisössä.  

Oppimateriaali:
Tehtävässä hyödynnettävä teosta Järvensivu, A., Nikkanen, R. & Syrjä, S. (toim.) (2014). Työelämän sukupolvet ja muutoksessa pärjäämisen strategiat.
Lisäksi vähintään kahta muuta seuraavista:
1) Alasoini, T. (2014). Työn organisoinnin muutostrendit: teknistaloudellinen ja sosio-kulttuurinen näkökulma. TEM/Työn tulevaisuus seminaari 5.5.2014.
2) Ilmarinen, J. (2005). Työtoveri toista sukupolvea.
3) Lämsä, A-M. & Hautala, T. (2004). Organisaatiokäyttäytymisen perusteet.
4) Petäjäniemi, T. (2005). Eri-ikäiset samassa työyhteisössä. Artikkeli Ilmarinen.
5) Pyöriä, P. (toim.) (2012). Työhyvinvointi ja organisaation menestys.
6) Pyöriä, P., Saari, T., Ojala, S. & Siponen, K.  (2013). Onko Y-sukupolvi toista maata? Nuorten työorientaatio 1980-, 1990- ja 2000-luvuilla. Hallinnon tutkimus, 32(3), 197–212.
7) Siltala, J. (2007). Työelämän huonontumisen lyhyt historia - mukana uudet huononnukset. Muutokset hyvinvointivaltioiden ajasta globaaliin hyperkilpailuun. 2. uudistettu laitos.
8) Turunen, T. (2012). Työorientaatiot muutoksessa? Suomalaisten palkansaajien työhön ja organisaatioon sitoutuminen sekä työhön kohdistuvat odotukset eurooppalaisessa vertailussa.  Sosiaalitieteiden laitoksen julkaisuja 2012:4. 
Opetus ja suoritustavat: Itsenäinen perehtyminen kirjallisuuteen ja oppimistehtävä.

Arvostelu: hyväksytty/hylätty 

Opettaja: PsT Kati Kasanen 

AY7025110 HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINEN ORGANISAATIOSSA  2 op 

Sisältö: Opintojakso perehdyttää henkilöstön kehittämisen monipuoliseen kenttään sekä teorian että käytännön näkökulmista. 

Osaamistavoitteet: Opiskelija perehtyy organisaatioissa tapahtuvaan henkilöstön kehittämiseen ja sen eri keinoihin sekä tekee konkreettisen kehittämissuunnitelman.

Oppimateriaali:
1) Hyppänen, R. (2013). Esimiesosaaminen - liiketoiminnan menestystekijä.
2) Kauhanen, J. (2012). Henkilöstövoimavarojen johtaminen.
3) Viitala, R. (2014). Henkilöstöjohtaminen - strateginen kilpailutekijä. 

Opetus ja suoritustavat: Johdatusluento verkossa. Itsenäinen perehtyminen kirjallisuuteen ja oppimistehtävä. 

Arvostelu: hyväksytty/hylätty 

Opettaja: KTM Henna Kokkonen  

AY7025111 KOKOUS JA NEUVOTTELU YHTEISTYÖN VÄLINEINÄ  3 op 

Sisältö: Opintojaksossa perehdytään kokous- ja neuvottelutilanteiden kulkuun. Käytännön harjoitusten kautta opetellaan kokous- ja neuvottelutilanteissa tarvittavia ryhmäviestintä- ja ihmissuhdetaitoja, kuten perusteltujen puheenvuorojen käyttöä, eriävän mielipiteen ilmaisemista ja tutustutaan erilaisiin viestintätyyleihin. 

Osaamistavoitteet: Opiskelija pystyy analysoimaan omaa kokous- ja neuvottelukäyttäytymistään ja on perillä siitä, millainen toiminta vaikuttaa myönteisesti asioiden etenemiseen ja millainen taas haittaa sitä. Opiskelija hallitsee kokoustekniikan ja kykenee itse toimimaan kaiken tyyppisissä tehtävissä sekä kokous- että neuvottelutilanteissa ja tietää, mitkä asiat on otettava huomioon kokoukseen tai neuvotteluun valmistauduttaessa. Lisäksi hän osaa toimia ryhmän jäsenenä erityyppisten neuvottelukumppanien kanssa. 

Oppimateriaali (aiheen mukaisesti soveltuvin osin):
1) Huhtinen, P. (2008). Neuvottelijan vuorovaikutustaidot.
2) Kansanen, A. (2002). Neuvottelu- ja kokoustaito.
3) Keisala, K. (2012). Monikulttuurisen työyhteisön viestintä.
4) Lehtonen, J. & Kortetjärvi-Nurmi, S. (2008). Neuvotellen tulokseen.
5) Leinonen T. (2014). Neuvottelut pelinä - Miten voittaa loukkaamatta vastapuolta.
6) Miettinen, S. & Torkki, J. (2008). Neuvotteluvalta - miten tulen huippuneuvottelijaksi.
7) Paasolainen, S. (2012). Päätöksenteko yhdistyksessä.
8) Repo, I. (2008). Viestintätaitoopas aikuisopiskelun ja työelämän vuorovaikutustilanteisiin. 9) Surakka, T. (2006). Työyhteisön palaverit – yhdessä tavoitteisiin.
10) Vaahtio E.-L. (2008). Pärjää palaverissa!
11) Vanha-aho P. & Mäkelä K. (2007). Neuvottelutaidon opas 

Opetus ja suoritustavat: Verkkoluennot. Itsenäinen perehtyminen kirjallisuuteen ja oppimistehtävien tekeminen yksilötyönä.

Arvostelu: hyväksytty/hylätty 

Opettaja: FT Juha Leskinen 

AY7025112 OMAN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN 3 op

Aika: Opintojakso toteutetaan kolme kertaa lukuvuoden aikana 1.10.-30.11.2017, 3.4.-31.5.2018 ja 1.6.-31.7.2018. Kullekin suoritusajalle on 30:n opiskelijan kiintiö.

Sisältö: Opintojakson tavoitteena on perehtyä omaan osaamiseen tehtävien sekä vertaiskeskustelujen kautta. Opintojaksolla opiskelija tarkastelee ja pohtii omaa osaamistaan ja myös ammatillista identiteettiään. Oman osaamisen ja identiteetin tunnistaminen auttaa hahmottamaan markkinoita, joilla omalle osaamiselle olisi kysyntää. Oman osaamisen tunnistaminen auttaa myös hahmottamaan henkilökohtaisia kehityskohteita ja konkretisoi tulevaisuuden ammatillisia vaatimuksia, haasteita ja erityisesti mahdollisuuksia.  

Osaamistavoitteet: Opiskelija saa valmiuksia omien vahvuuksien, osaamisen ja tieto- ja taitopotentiaalin tunnistamiseen. Hän saa varmuutta oman osaamisen hallintaan ja kehittämiseen sekä oppii tunnistamaan niitä markkinoita, joilla omalle osaamiselle olisi kysyntää. 

Oppimateriaali:
1) Elmore, L. (2010). Personal branding 2.0. Women in business, March, 2–14.
2) Labrecque, L.I., Markos, E. & Milne, G.R. (2011). Online personal branding: processes, challenges, and implications. Journal of Interactive Marketing, 25, 37–50.
3) Parantainen J. (2013). Tuotteistamisen perusteet. Tuotteista palvelusi, tuplaa katteesi.
4) Uski, S. ja Lampinen, A. (2014). Social norms and self-presentation on social network sites: Profile work in action. New Media & Society, 17, 1– 18. 

Opetus ja suoritustavat: Itsenäinen perehtyminen kirjallisuuteen ja oppimistehtävien tekeminen yksilötyönä verkossa.

Arvostelu: hyväksytty/hylätty 

Opettaja: KTM Tiina Tarvainen

AY7025113 RATKAISUKESKEINEN AJATTELU JA TOIMINTA 2 op  

Aika: oppimistehtävien vaihtoehtoiset palautuspäivät 31.10.2017, 31.12.2017, 28.2.2018, 30.4.218, 30.6.2018, 31.8.2018

Sisältö: Opintojakso antaa yleiskuvan ratkaisukeskeisyyden periaatteista sekä niiden soveltamisesta käytännössä omassa toiminnassa sekä vuorovaikutuksessa esimerkiksi työyhteisössä.  

Osaamistavoitteet: Opiskelija saa yleiskuvan ratkaisukeskeisyyden periaatteista ja ymmärtää ratkaisukeskeisyyden ajattelutapana. Hän ymmärtää ratkaisukeskeisen lähestymistavan sovellutusmahdollisuudet vuorovaikutuksessa ja omaa toimintaa ohjaavina periaatteina. Lisäksi hän oppii havainnoimaan omaa ja toisten toimintaa ratkaisukeskeisyyden näkökulmasta. 

Oppimateriaali:
1) Opettajan myöhemmin ilmoittama artikkeli.
2) Orientaatioluentojen luentomoniste sekä
3) Jong, B. (2013). Ratkaisukeskeisen terapian oppikirja. Lyhytterapia instituutti. Luvut 1–7. Tai sen tilalla vaihtoehtoisesti yksi seuraavista:
1) Ahola, T. & Furman, B. (2007). Työpaikan hyvä henki ja kuinka se tehdään. 
2) Ahola, T. & Furman, B. Tuplatähti (2012). Työpaikan hyvä henki ja kuinka se tehdään.
3) Hirvihuhta, H. & Litovaara A. (2003). Ratkaisun taito. Luvut 1, 3, 4 ja 6. 

Opetus ja suoritustavat: Orientaatioluennot (2 h, Moodle) sekä itsenäinen perehtyminen kirjallisuuteen ja oppimistehtävän tekeminen yksilötyönä.  

Arvostelu: hyväksytty/hylätty 

Opettaja: YTM Arttu Puhakka 

 

Maksut: Kymenlaakson kesäyliopiston osallistumismaksu 175 € + Itä-Suomen yliopiston avoimen yliopiston maksu 220 €

Ilmoittautuminen on sitova. Osallistumisen voi perua veloituksetta viimeiseen ilmoittautumispäivään mennessä.   Tämän jälkeen tehdyistä peruutuksista laskutetaan 70 €. Mikäli peruutus jää kokonaan tekemättä tai mikäli opinnot keskeytetään, laskutetaan koko osallistumismaksu. Poikkeuksena ovat lääkärintodistuksella todennetut sairastumiset. Opintojen perumisesta tai keskeyttämisestä tulee ilmoittaa kirjallisesti kesäyliopiston toimistoon.

Oikeus muutoksiin pidätetään.

Ilmoittautumiset kesäyliopistoon 18.9.2017 mennessä.
Lisätietoja: Elina Ivakko
Puh: 040 555 9094
Sähköposti: elina.ivakko@kymenlaakso.fi

Kurssille ilmoittautuminen

Muistathan, että ilmoittautuminen on sitova. Ilmoittautumisajan päättymisen jälkeen tehdyistä peruutuksista veloitamme puolet osallistumismaksusta. Mikäli peruutusta ei tehdä ollenkaan, perimme koko maksun.

Koulutusvahvistus/-peruutus lähetetään sähköpostitse viimeistään viikko ennen ko. koulutuspäivää.

Ilmoittautumislomakkeen lähetä-painiketta klikattuasi saat viestin ”Ilmoittautumisesi on rekisteröity”. Mikäli viestiä ei tule, ilmoittautumisen lähetys on jostain syystä epäonnistunut. Ota tässä tapauksessa yhteyttä toimistoomme.

(*) merkityt kentät ovat pakollisia

Henkilötiedot
Yhteystiedot
Laskutustiedot
Tilastotiedot