Kriittisen psykiatrian näkemys psykoosista ja sen hoitamisesta

13.04.2018

Näkökulmia psykoosin humanistiseen kohtaamiseen ja hoitoon

Psykiatrian erikoislääkäri Pekka Borchers:
 

"Yhteiskunnassamme vallitsee lääketieteellinen näkemys psykoosista. Sen mukaan psykoosilla tarkoitetaan vakavaa mielenterveyden häiriötä – tai mielisairautta – jossa henkilöllä on harhaluuloja, aistiharhoja tai molempia sekä hämärtynyt käsitys todellisuudesta. Psykoosidiagnoosista seuraa hyvin poikkeuksellisia asioita: ihmisiä, joilla arvioidaan olevan psykoosi, voidaan hoitaa vastentahtoisesti. Diagnostista käsitettä skitsofrenia käytetään kliinisessä todellisuudessa lähinnä psykoosin kroonisimpien muotojen synonyyminä. Toisaalta koko psykoosi-ilmiö voidaan ymmärtää hyvin eri tavalla.

Kansainvälisessä ääniä kuulevien liikkeessä ajatellaan, että äänien kuuleminen voi olla sairauden sijaan ihmisen ominaisuus siinä missä homoseksuaalisuus, hiusten väri tai vasenkätisyys. Psykoosidiagnoosin saaneet ihmiset eivät koe poikkeavista aistimuksistaan tai ajatuksistaan - joiksi osa hallusinaatioita ja deluusioita mieluummin kutsuu - pelkästään haittaa, vaan myös hyötyjä ja jopa hoivaa. Psykoottiset elämykset saattavat liittyä niitä kokevien henkilöiden tulevaisuuden tavoitteisiin. Maailmalla laajasti esillä oleva ja tutkittu toipumiskokemuksiin keskittyvä näkökulma haastaa meidän perinteisen lääketieteellisen mallin, jossa keskeinen hoitamisen tavoite on psykoottisten oireiden poistaminen. 

Vielä 80-luvun alkupuolella psykoosin hoitaminen Suomessa pohjautui pitkälti tarpeenmukaisen hoidon perinteeseen. Tässä hoitomallissa keskeisiä periaatteita ovat joustavuus ja pyrkimys sopeuttaa hoitotoimia potilaiden ja heidän läheistensä muuttuviin tarpeisiin. Tarpeenmukaisessa hoidossa ensisijainen pyrkimys ei ole psykoosin poistaminen, vaan keskusteluyhteyteen pääseminen ja yritys ymmärtää, mistä juuri tämän potilaan tilanteessa on kysymys. Hoitomallin jatkuvan tutkimuksen ja arvioinnin myötä keskeiseksi työvälineeksi muodostui niin sanottu hoitokokous, ryhmäkeskustelu jossa ovat mukana potilas, hänen läheisiään sekä kaikki tilanteen kannalta tärkeät hoitavat henkilöt. Hoitolinjauksista sovitaan hoitokokouskeskusteluissa ja ne perustetaan asiakkaiden kokemuksiin välttäen lääketieteellisen näkökulman ylivaltaa ja tarpeettomia hoitoja.

1990-luvun lopulla suomalainen psykoosin hoitamisen traditio alkoi painottua enemmän neurobiologiseen ajatteluun. Vuonna 2001 Suomessa julkaistiin ensimmäinen valtakunnallinen skitsofrenian käypä hoito malli, mikä on osaltaan vahvistanut kehitystä, jossa psykoosi on ymmärretty yksioikoisesti neurobiogeneettisenä sairautena ja hoitokäytännöissä on painotettu vahvasti lääkehoitoa. 

On olemassa runsaasti tutkimustietoa, joka asettaa viimeisenä noin kahtena vuosikymmenenä vallinneen näkemyksen psykoosista ja sen hoitamisesta kriittiseen valoon. Tämän kriittiseksi psykiatriaksikin kutsutun tutkimustiedon valossa neurobiogeneettinen sairausnäkemys psykoosista on liian yksioikoinen ja hoitamisen kannalta pulmallinen. Käytännön hoitamisessa kriittisen psykiatrian tutkimus viittaa siihen, että hoitokäytännöissä lääkityksen merkityksen ylikorostuminen on ainakin osalle psykoosin kokeneista ihmisistä haitaksi."

5.10.2018 Pekka Borchers tulee Kymenlaakson kesäyliopistoon Kouvolaan pitämään seminaarin, jossa käsitellään tätä kriittisen psykiatrian näkemystä psykoosista ja sen hoitamisesta.